Taas on ollut kiireistä, joten en ole kerinnyt kirjoittelemaan... Nyt pikkuneiti nukkuu, mies on töissä ja kone on vapaana, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni.
Kipeenä tässä on nyt oltu, flunssassa kolmisen päivää. Vihdoin alkaa olo jo hieman paremmalta onneksi tuntumaan, kun muina päivinä on veto ollut ihan poissa. Flunssasta huolimatta olen touhuillut sitä sun tätä ja hermoillut keittiöremontin vuoksi, koska vieläkään ei keittiö ole aivan valmis. Edellispäivänä työmies tuli viimeistelemään keittiöremppaa eli laittamaan kaakelit seinään... Kahden tunnin aherruksen jälkeen seinästä oli puolet valmiina (eikä kaakeloitava pinta--ala ole kovinkaan suuri) ja kaiken lisäksi laatta oli aivan väärä!!! Hermot meni jo siinä kohtaa, mutta eilen sitten vasta menikin, kun uusia laattoja käytiin katsomassa liikkeessä ja vaikka kuinka selostettiin millaista laattaa halutaan, ei viesti tuntunut menevän millään läpi. Vihdoin puolentunnin selonteon jälkeen pääsimme liikkeessä osastolle, jossa oli oikeanlaista laattaa. Sieltä sitten valitsimme mieheni kanssa jonkinlaisen laatan jonka kuvittelemme nyt istuvan keittiön värimaailmaan.
Tänään sitten miehen joka laatat asentaa, piti tulla kahden maissa. No kello on kohta puoli viisi, eikä miehestä mitään tietoa! Soitin miehelleni töihin, että soittaa työnjohtajalle ja käskee hänen lähettää joku toinen mies hoitamaan asian kotiin. Ei tuosta tule mitään, kun kyseinen remppaherra on ollut jo noin viitisen kertaa myöhässä tai ei ole tullut ollenkaan silloin kun on pitänyt. Kun sitten on tullut, on puhelimestaan huudattanut musiikkia täysillä ja työ edistynyt hitaasti. Onneksi muut työmiehet sentään ovat omat hommansa hoitaneet ripeään tahtiin, muuten ei meidän keittiö olisi valmiina vielä ensi kesänäkään!!!
Mutta se siitä remontista tällä erää, ettei verenpaine ihan pilviin asti nouse tässä selostaessa...
Häät muuten menivät kivoissa merkeissä. Menimme sen verran myöhään paikalle, että säästyin kuulemasta pahimpia juoruja ja sain vain nauttia mukavien ihmisten seurasta ja hieman jopa itsekin tanssahdella. Täytyy vielä sanoa, että häihin eksyneet pyörätuolituristit hoitajineen piristivät iltaani entisestään, kun liittyivät tanssilattialle häävieraiden seuraan tanssahtelemaan ja "hienohelma" morsian siinä äitinsä kanssa nokat nyrpällään katselivat muiden ilonpitoa. Turkkilaiset häät kun ovat tunnettuja siitä, että joukkoon voi liittyä melkeinpä kuka vaan halukas.
Pyykkikone se siellä pysähtyi, joten lopettelen tältä erää, mutta tulen pian takaisin jatkamaan juttua!
Kipeenä tässä on nyt oltu, flunssassa kolmisen päivää. Vihdoin alkaa olo jo hieman paremmalta onneksi tuntumaan, kun muina päivinä on veto ollut ihan poissa. Flunssasta huolimatta olen touhuillut sitä sun tätä ja hermoillut keittiöremontin vuoksi, koska vieläkään ei keittiö ole aivan valmis. Edellispäivänä työmies tuli viimeistelemään keittiöremppaa eli laittamaan kaakelit seinään... Kahden tunnin aherruksen jälkeen seinästä oli puolet valmiina (eikä kaakeloitava pinta--ala ole kovinkaan suuri) ja kaiken lisäksi laatta oli aivan väärä!!! Hermot meni jo siinä kohtaa, mutta eilen sitten vasta menikin, kun uusia laattoja käytiin katsomassa liikkeessä ja vaikka kuinka selostettiin millaista laattaa halutaan, ei viesti tuntunut menevän millään läpi. Vihdoin puolentunnin selonteon jälkeen pääsimme liikkeessä osastolle, jossa oli oikeanlaista laattaa. Sieltä sitten valitsimme mieheni kanssa jonkinlaisen laatan jonka kuvittelemme nyt istuvan keittiön värimaailmaan.
Tänään sitten miehen joka laatat asentaa, piti tulla kahden maissa. No kello on kohta puoli viisi, eikä miehestä mitään tietoa! Soitin miehelleni töihin, että soittaa työnjohtajalle ja käskee hänen lähettää joku toinen mies hoitamaan asian kotiin. Ei tuosta tule mitään, kun kyseinen remppaherra on ollut jo noin viitisen kertaa myöhässä tai ei ole tullut ollenkaan silloin kun on pitänyt. Kun sitten on tullut, on puhelimestaan huudattanut musiikkia täysillä ja työ edistynyt hitaasti. Onneksi muut työmiehet sentään ovat omat hommansa hoitaneet ripeään tahtiin, muuten ei meidän keittiö olisi valmiina vielä ensi kesänäkään!!!
Mutta se siitä remontista tällä erää, ettei verenpaine ihan pilviin asti nouse tässä selostaessa...
Häät muuten menivät kivoissa merkeissä. Menimme sen verran myöhään paikalle, että säästyin kuulemasta pahimpia juoruja ja sain vain nauttia mukavien ihmisten seurasta ja hieman jopa itsekin tanssahdella. Täytyy vielä sanoa, että häihin eksyneet pyörätuolituristit hoitajineen piristivät iltaani entisestään, kun liittyivät tanssilattialle häävieraiden seuraan tanssahtelemaan ja "hienohelma" morsian siinä äitinsä kanssa nokat nyrpällään katselivat muiden ilonpitoa. Turkkilaiset häät kun ovat tunnettuja siitä, että joukkoon voi liittyä melkeinpä kuka vaan halukas.
Pyykkikone se siellä pysähtyi, joten lopettelen tältä erää, mutta tulen pian takaisin jatkamaan juttua!
Kommentit
Lähetä kommentti