Elämää Turkin Rivieralla

Taas on ollut kiireistä, joten en ole kerinnyt kirjoittelemaan... Nyt pikkuneiti nukkuu, mies on töissä ja kone on vapaana, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni. Kipeenä tässä on nyt oltu, flunssassa kolmisen päivää. Vihdoin alkaa olo jo hieman paremmalta onneksi tuntumaan, kun muina päivinä on veto ollut ihan poissa. Flunssasta huolimatta olen touhuillut sitä sun tätä ja hermoillut keittiöremontin vuoksi, koska vieläkään ei keittiö ole aivan valmis. Edellispäivänä työmies tuli viimeistelemään keittiöremppaa eli laittamaan kaakelit seinään... Kahden tunnin aherruksen jälkeen seinästä oli puolet valmiina (eikä kaakeloitava pinta--ala ole kovinkaan suuri) ja kaiken lisäksi laatta oli aivan väärä!!! Hermot meni jo siinä kohtaa, mutta eilen sitten vasta menikin, kun uusia laattoja käytiin katsomassa liikkeessä ja vaikka kuinka selostettiin millaista laattaa halutaan, ei viesti tuntunut menevän millään läpi. Vihdoin puolentunnin selonteon jälkeen pääsimme liikkeessä osastolle, jossa...

JEE, nyt vihdoin se alkoi- kauan odotettu keittiöremontti! Hetki sitten miehet hajottivat keittiön totaalisesti, vanhasta romusta on enää kaakelit ja sementtikasat jäljellä. Hetken kuluttua nekin ovat poissa. Huomenna sitten käymme tarkastamassa kaapit ja valitsemassa uudet materiaalit keittiön kaappeihin. Jotain suunnitelmaa on jo kyllä sen suhteen tehty, mutta lopulliset valinnat tehdään huomenissa. Nyt istun täällä olohuoneessa, jossa on pöydät täynnä ruokatarvikkeita ja sun muuta keittiökamaa, mutta ainakaan näin alussa se ei haittaa, niin onnellinen olen siitä että tuo yli kaksikymmentävuotta vanha keittiönrähjä muuttaa muotoaan. Kaiken lisäksi keittiö laajennetaan parvekkeelle, eli saan suuremman keittiön:) Ainoa ärsytys tänään oli kun remonttimies ja työnjohtaja tulivat paikalle, oli anoppi heti kärkkymässä ovella ja antamassa miehille ohjeita. Antaisi nyt vain herrojen tehdä työnsä ja tyytyisi katselemaan työn etenemistä. No mutta joo, tämä on tätä kun appivanhemmat asuva...