Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kesää odotellessa

Tuli vietettyä kuutisen viikkoa välillä Suomessa ja nyt taas takaisin täällä Alanyassa sunnuntaista saakka. Suomessa oli kiva käydä piipahtamassa, tai tulihan se reissu vähän aiottua pidemmäksi, kun kaksi viikkoa ensiksi vain ajateltiin olevamme. Se on kumma kun täältä Suomeen päin löytää halvalla lentoja, melkein puoli-ilmaiseksi, mutta Suomesta Alanyaan lentojen hinnat ovat päätähuimaavia tai halvoilla lennoilla tilaa on enää vain yhdelle hengelle. No mutta täällä sitä nyt ollaan Alanyassa. Sateista on ollut ja ukkosmyrskyt yöllä ovat pauhanneet. Tänään tosin ihan oli auringossa kuuma ja rinnuskin sai Onnelassa istuessa hieman väriä. Täällä tämä elämänrytmi on kyllä niin erilaista kuin Suomessa,että ainakin itse tykkään täällä aikaani viettää. Aluksi piti mennä vain lasten kanssa puistoon, mutta kun siellä kyllästyttiin olemaan, suuntasimme Onnelaan, jossa aika hurahti suomalaisten kanssa jutustellen. Tuli juttua siitä, miten täällä Alanyassa tapaa useampia ystäviä mitä Suomessa kos...

Rajoja ja rakkautta vai niiden puute?

Kävin jokin aika sitten mielenkiintoisen keskustelun mieheni serkun kanssa. Keskustelimme lasten kasvatuksesta ja kasvatuksen tuloksista. Keskustelimme, miten vanhempien välinpitämättömyys ja itsekkyys voi joskus ottaa vallan ja lapsi siinä sivussa unohtuu. Mitä silloin tulisi tehdä? Onko rakkautta kuljettaa lasta pitkin kyliä, silloin kun lapsen jo pitäisi olla omassa sängyssään nukkumassa? Tai lapsi puolikuntoisena joutuu viettämään aikaansa sukulaisten tai ystävien luona vanhempien eläessä kadotettua nuoruuttaan. Mitä kun lapsi joutuu kokemaan vanhemman nyrkin iskut tai katsomaan vanhemman kännäämistä. Joskus vaan vanhemmat eivät osaa asettaa lapsilleen rajoja vaikka muuten kaikki olisikin päällisin puolin kunnossa. Siinä keskustellessamme, siirtyi puhe Suomen lastenhuoltoon. Kerroin hieman huostaanotoista ja niihin johtaneista yleisimmistä syistä. Kerroin siitä työstä jota näiden huostaanotettujen lasten vuoksi pyritään tekemään. Kerroin huostaanoton varjopuolista ja onnistumisen t...

Onnela Alanya

Hieman pitää nyt mainostaa ystävien uutta ravintolaa, joka on juuri tänä talvena aukaistu ja joka pikkuhiljaa alkaa olemaan valmis suurta ensi- iltaansa varten, eli tätä uutta tulevaa sesonkia 2013. Onnela Alanya on Ceton ja Harunin uusi paikka, eli Seppo ja Harri, useimmille tutuiksi tulleet pojat Heikin Baarista tai Aleksin Baarista. He saivat kauan haaveilemansa unelman tehtyä ja avasivat oman ravintolan, jolle nimeksi päättivät antaa Onnela Alanya. Uskon että nimi on osuva paikalle, ainakin itse aina tulen hyvälle tuulelle ja tunnen oloni onnelliseksi vieraillessani kyseisessä ravintolassa. Tämän ravintolan tiimi on sen verran iloista porukkaa, että uskoisin paikan menestyvän ihan jo heidän vuokseen. Kaiken lisäksi he ovat luvanneet lisätä keittiön listalle joitain turkkilaisia ruokia, mikä on mielestäni positiivista. Harvoissa paikoissa, jos ei lasketa lokantaseja eli paikallisravintoloita, on turisteille tarjota muuta kuin sitä samaa tiettyä ruokalistaa, josta ainakin nämä ...

Ukkosta ja salamoita!

Taas yksi harmaanpuhuva päivä on takana. Lapset nukkuvat kuin tukit, onneksi. Mies pelaa netissä ja kiroilee kun pelit ei mene halutulla tavalla ja minä yliväsyneenä mietin, miksi vielä olen hereillä enkä nukkumassa :) Mutta siis ukkostaa, salamoi ja sataa... Ei se minua häiritse, vaikka täällä nuo jyrähdykset ovatkin aina omaa luokkaansa. Toisaalta on ihan mukavaakin näin sadesäällä. Olen aina nauttinut ukkosmyrskyistä jollain lailla. Sateella vain on omat huonot puolensa jotka pidemmän päälle hankaloittaa elämää. Aamuisin aina kun herää, raottaa silmiään jännittyneenä siitä, paistaako aurinko vai ei... eli päästäänkö pihalle ja saadaanko lämmintä vettä hanasta vai ei... Kuivuuko pyykit nopeasti vai ei... Miehen kanssa ollaan suunniteltu sellaisen mekanismin ostamista ylös vesitankkiin, että lämmin vesi virtaisi hanasta kuin hanasta olkoon ilma mitä on. Vielä ei olla aikaiseksi saatu. Onneksi kuitenkin on suihkussa lämmitin takaamassa lämpimän veden tulon päivittäin. Mutta tällä h...

Paluu...

Hei, halusin vain tiedottaa, että en ole unohtanut blogiani. Jossain vaiheessa tässä hyvin pian aion taas tarttua härkää sarvista ja kirjoitella kuulumisia täältä Turkin Alanyasta. Viimeinen vuosi on ollut melkoista haipakkaa kahden pienen lapsen kera ja iltaisin kun olen saanut neidot nukkumaan, ei vain ole itsellä enää ollut energiaa edes koneen avaamiseen. Viikon päästä nuorempi neito täyttää sitten vuoden ja kuukauden kuluttua toinen kolme vuotta. Nyt energiaa kuluu lähinnä pienemmän kieltämiseen. ei mennä sinne, ei tehdä tätä jne. Ja tietenkin toinen uskoo ;) Sen verran nyt Alanyasta, että tällä hetkellä aurinko paistaa ja asteitakin on viimein melkein 20. Kevääseen päin mennään pikkuhiljaa ja turistikautta kovin täällä jo odotellaan. Tai itse niinkään en, mutta totta kai turismista elantonsa ansaitsevat odottavat sesongin alkua kuin kuuta nousevaa. Mutta nyt jaloissa pyörii itkevä,nälkäinen pikkuinen että se on sitten vaan görüsürüz!

Turkkilaiset miehet ja seurustelusuhteet

Pitihän jo aikoja sitten kyseisestä aiheesta kirjoittaa, mutta aikaiseksi en vain ole taas saanut... Minulta kun kysyttiin millaisia nuo miehet siellä Turkissa sitten onkaan ylipäänsä. Kysymystä olenkin ahkerasti miettinyt ja pohtinut, mutta mitään suoranaista vastausta en kyllä osaa sanoa. Olen käynyt kyseisestä aiheesta keskustelua niin suomalaisten kuin turkkilaisten naisten kanssa ja lukenut mielipidepalstoja ja voisi näin yleistäen sanoa että kaikki turkkilaiset miehet ovat naistennaurattajia, hyväksikäyttäjiä, pettureita, roistoja ja epäluotettavia naistenhakkaajia. Mutta jotenkaan en nyt tähän yhdy. Turkissa miehiä on moneen lähtöön, niin ulkonäöllisesti kuin luonteenpiirteiltään. Se millainen joku sitten on, on vaikeaa mennä suorilta käsin sanomaan, vaan tärkeintä on tutustuminen toiseen. Joskus kyllä tosin jonkun pelkkä olemuskin saa karvat nousemaan pystyyn ja toisinaan sitten taas jostain tyypeistä ei koskaan uskoisi mitään pahaa. Alanyassa asustelee hyvin laaja kirjo...

Naiset Alanyassa

Ajattelin jakaa hieman vuosien saatossa tehtyjä huomioitani nuorista turkkilaisista naisista täällä Alanyassa. Monesti ajatellaan, että turkkilaisilla naisilla ei ole oikeuksia ja että miehet alistavat heitä. Naiset ovat kotiäitejä ja -vaimoja, jotka tekevät kaiken niinkuin mies tahtoo. Onhan näitäkin tapauksia pilvin pimein ja riippuen siitä missäpäin Turkissa asustellaan. Mutta paljon naisen asemaan vaikuttaa myös perhe ja sen tavat, mutta myös ystäväpiiri. Huomattavaa myös on se, että nuoret ja nuoret naiset ovat irtautuneet ajan saatossa yhä enemmän perheidensä vanhoillisesta elämäntavasta. Oman kokemukseni mukaan, nuoriso viettää yhä enemmän aikaa yhdessä, pojat ja tytöt keskenään. Myös nuorten romanssit eivät enää paljoa eroa länsimaalaisen nuoren seurustelusuhteesta. Nuoret tytöt saattavat avoimesti kävellä käsikädessä rakkaansa kanssa teitä pitkin, pelkäämättä. Kahviloissa näkee paljon nuoria pareja tiukasti toisiinsa kiinniliimautuneena. Välillä halitaan ja pusutellaankin. N...