Koronakesä ja hellesyksy
Tämä kausi on mennyt jännittäessä ja odottaessa. Ensiksi odotettiin karanteenien päättymistä, sitten turistien tuloa ja kauden alkua, vaikka myöhässä ja nyt koulun alkamista.
Koulut alkoivat kyllä elokuun viimeinen päivä etäopetuksella ja tarkoitus olisi, että kouluun pääsisi 21. syyskuuta, mutta paljon on epätietoisuutta ja epäuskoa että koulut alkaisivat tänä vuonna.
Nyt oli koulujen alkua siirretty, eli ensimmäiset luokat aloittavat 21.9. ja muut näillä näkymin 12.10.
Itse olen sitä mieltä, että saisivat alkaa, sillä etäopiskelu kahden lapsen kanssa ei ole mitään herkkua. Omat työt kärsii ja energiaa kuluu läksyihin. Pienempi kolmasluokkalainen kun ei koe että etäopiskelu olisi kunnon opiskelua ja läksyjä ei tarvitsisi tehdä hänen mielestään...
Toinen lapsista meni nyt viidennelle luokalle, eli keskikouluun ja näin ollen vaihtui koulu, opettaja ja luokkakaverit muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Mutta nyt ollaan tutustuttu vain etäopetustunneilla.
Miehen sisko pääsi 3 vuoden odotuksen jälkeen liikunnanopettajaksi Afyoniin, mutta nyt edelleen odottaa, koska koululta tulee kutsu aloittaa työt.
Alanyassa kesäkuun alusta on ollut kahviloita, ravintoloita, kauppoja jne. auki kun kieltoja purettiin ja uusi normaali elämä alkoi. Siitä huolimatta melko hiljaiseloa ollaan elelty. Paljon pettymystä on aiheuttanut ystävien lomien peruuntuminen, kun ei olla pitkään aikaan nähty. Vanhempani onneksi pääsivät elokuun ensimmäisellä suoralla lennolla tulemaan, mikä oli kuin lottovoitto tässä maailman tilanteessa.
Ensimmäisen kerran uskaltauduin ravintolaan heinäkuun puolivälin paikkeilla, kun vietimme ystäväni syntymäpäiviä. Ravintola oli täynnä ja vaikka klo 12 yöllä pitikin sulkea, istuimme monen muun tapaan pimeässä ja hiljaisessa ravintolassa melkein kahteen. Yemen Kahvesissa alkuillasta Damlatasin puolella olen käynyt muutamaan otteeseen ja istuskellut siellä niiden terassilla. Muutamia pöytiä ollut mutta turvavälit säilynyt. 25- metrin kadun kahvilassa Bergamontissa lista tuli puhelimeen QR koodin kautta ja rauhallista myös siellä oli alkukesästä kuten vastapäätä olevassa ravintolassa (nimeä en muista) mutta jonka yhteydessä myydään orgaanisia tuotteita. Aamupala tässä paikassa oli muuten runsas ja edullinen.
Alanyumissa olen ollut pari kertaa ostoksilla. Sisään mennessä vartija tarkistaa että maski on naamalla ja mittaa samalla kuumeen. Gratis kemikaaliossa käydessäni, jonossa edessäni seisoi yksi ihminen ja takana yksi ja kassalla oli 8 hengen iranilaisporukka. Työntekijät pyysivät ryhmän muita jäseniä siirtymään sivuun, jotta kassalla ei ole tungosta ja turvävälit säilyvät sekä huomauttivat samalla jonossa olleille turvaväleistä. LC Waikikissa vielä erikseen mitattiin kuume ja kaiuttimista toistettiin maskin käytöstä ja turvavälien muistamisesta.
Pikkukaupoissa, kuten Sokissa on vähän niin ja näin tämä maskin käyttö. Toisilla asiakkailla ei ole ollenkaan, toisilla nenän alla ja toisilla ihan leuan alla. Myös työntekijöillä. Hieman on koronalukujen nousun myötä alkanut näkymään myös enemmän kadulla ihmisillä maskeja, vaikka kadulla kulkiessa maskipakkoa ei olekaan. *
Kleopatran puolella täällä Heikin baarin kulmilla, ei koronatartuntavaaraa ole ainakaan nettisovelluksen perusteella. Lähiympäristössä siis ollaan hengailtu. Kerran käynyt Melodyssa, jossa oli muutamia muita suomalaisia ja pari kertaa M&H ravintolassa. Vanhempani ovat käyneet myös Bisonissa ja pariin otteeseen ennen mainituissa ravintoloissa. Rauhallista menoa on joka paikassa ollut.
Bisonissa kävimme myös porukalla syömässä viime viikolla ja ainakin Fajita oli suussa sulavaa. Hintakaan ei päätä huimannut, kana/liha fajita oli 45tl. Mies ei suostunut syömään, koska oli sitä mieltä ettei sillä hintaa saa kuin aasin lihaa :) no oli mitä lihaa oli niin hyvää oli ;)
Lasten kanssa ollaan pyöräilty rantatiellä ja Damlatasissa, mutta leikkipuistoihin ei olla uskaltauduttu.
Lapsien telinevoimistelu on maanantaisin ja keskiviikkoisin, Cikcillissä, lähellä Cikcillin hääsalonkia. Tyttöjen voimistellessa olen kävellyt alueella siellä sun täällä, ei oikeastaan yhtään vastaan tulevia ole ollut, muutamaa satunnaista kulkijaa lukuunottamatta.
Metrossa kävin viime viikolla ensimmäisen kerran pandemian alettua. Sielläkin paljon vähemmän asiakkaita, mitä yleensä. Kassalla ollessani kolmen hengen turkkiporukasta, yhdellä oli maski oikein, toinen piti nenän alla ja kolmas leuan alla. Takanani olevat venäläismiehet pitivät maskejaan leuan alla ja eikö toinen mies vielä yskinyt siinä takana.
Tänään olisi tarkoitus uudestaan käydä Metrossa kalaostoksilla. Toivottavasti maskit olisivat nyt oikeanlaisessa käytössä.**
Viikonloppuna juostiin huonekalukaupoissa ja niissä maski tarvi olla. Samalla reissulla käytiin syömässä Tavuk Dünyasissa Alanyumin yhteydessä ja siellä oli turkkilaisia syömässä, ei maskipakkoa sisään tultaessa tai vessassa käydessä, mutta turvaväleistä koitettiin pitää huolta.
Tänään pitäisi kipaista Mondiin tilaamaan lastenhuoneen sängyt ja itselle leveä sänky. Huominen menee tapiseeratessa, tai iskä saa sen kunnian, minä autan tavaroiden siirtelyssä ja siivoamisessa :)
Näin aika kuluu suurimmaksi osaksi töissä, vanhempien partsilla iltaa istuen ja lasten koulujuttujen ja harrastusten parissa. Ei näy kauhean paljoa turisteja ja nyt on niin kuumakin ettei paljoa pihalla jaksa kulkea.
Pikkuhiljaa alkaa kuulemma taas helpottaa. 33 astetta oli yksikin ilta vielä varjossa asteita.
Kiinteistöalalla on jonkin verran kysyntää myytävistä asunnoista, mutta melko surkea tämä kausi on ollut kokonaisuudessaan. Ei voi kun toivoa, että ensi vuonna tilanne jo rauhoittuu.
*Maski pakko on tullut nyt myös kaduille, mutta harva niitä kyllä käyttää. En ole varma koskeeko turisteja, kun ilmoituksessa puhutaan vain "vatandaslar" eli maan kansalaiset.
**Metrossa oli paremmin nyt toisella kerralla maskin käyttö sisäistetty.
Täällä kuumuudessa maskin käyttö on ehkä pikkuisen inhottavaa, mutta koska ei sitä tuolla ulkosalla tuntikausia tule tallusteltua katuja pitkin, ei se pikkulenkin tai kauppareissun aikana niin maata mullistavaa ole, jos se maski on kasvoilla. Kaikkeen tottuu ja sopeutuu.
Nyt jännitetään lähtevätkö korona luvut laskuun pikkuhiljaa ja olisiko talvi jo pikkuisen valoisampi tilastojen suhteen.
Nyt taas töiden pariin, eli asuntoilmoitusten julkaisuun.
Kommentit
Lähetä kommentti