tag:blogger.com,1999:blog-67530732513974006992024-03-19T06:07:55.015+03:00Elämää Turkin RivierallaTervetuloa lukemaan millaista on elo Turkin Alanyassa päivin öin... Alanya on suosittu turistikohde, jonka yhä useammat suomalaiset ovat ottaneet omakseen. Moni kutsuu jo Alanyaa toiseksi kodikseen ja monille se sitä jo on. Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.comBlogger40125tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-42324336307993980372022-04-06T15:14:00.003+03:002022-04-06T15:30:47.834+03:00YSTÄVYYSSUHTEET JA KEVÄT KUULUMISET<div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdBFxa5vLspxhwwB3Vmzvz3Krv8xyuGctTggOKogCwutWWG9XJCIlnC016TGp6ulYFes1wo1q4mUs_JbT5uvGYuKT1S2FJGUMOWLjxpvFCfsaqBeni8tOge5HKjN1pc5SxXJpcg1tc6J8ztv2PAfKt5ZTJby3m2nmXhAjSb-X99A95sOdQjv5o8eF5yw/s1600/kev%C3%A4t.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="777" data-original-width="1600" height="191" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdBFxa5vLspxhwwB3Vmzvz3Krv8xyuGctTggOKogCwutWWG9XJCIlnC016TGp6ulYFes1wo1q4mUs_JbT5uvGYuKT1S2FJGUMOWLjxpvFCfsaqBeni8tOge5HKjN1pc5SxXJpcg1tc6J8ztv2PAfKt5ZTJby3m2nmXhAjSb-X99A95sOdQjv5o8eF5yw/w468-h191/kev%C3%A4t.jpeg" width="468" /></a></div><br /></div><div><br /></div><div>Taas olen unohtanut, tai en suinkaan unohtanut, vaan en ehtinyt/jaksanut kirjoitella. Välillä tulee hetkiä, jolloin päässä pyörii miljoona juttua, joista haluaisi kirjoittaa, mutta jotka ovat pään sisällä yhtä sekamelskaa, eikä niitä ole sitten tullut jäsennettyä tekstiksi.</div><div><br /></div><div>Korona-ajan jäljet näkyvät uupumisena vaikka aluksi en sitä tajunnutkaan, mutta sen verran otti henkisesti ja fyysisesti kuitenkin voimille, että sitä jotenkin toimi vaan puolella energialla. </div><div><br /></div><div>Onneksi meillä oli täällä koronan pahimpiin aikoihin hyvä porukka, joiden kanssa vietettiin paljon yhteistä aikaa. Siltä ajalta olen saanut ihania uusia ystäviä, jotka kylläkin jo entuudestaan tiesin, mutta vasta nyt oppinut kunnolla tuntemaan. Meillä on hieno porukka koolla eri-ikäisiä naisia ja miehiä, Välillä tavataan isommalla porukalla, välillä pienemmällä ja välillä naisporukalla. Järjestämme grilli-iltoja, käymme tanssahtelemassa ja laulamassa karaokea, satamassa baarikadulla ja eri ravintoloissa illanistujaisissa, kahviloissa tai shoppailemassa. Lisäksi osa porukasta oli juuri vaelluksella. Suunnitelmissa olisi myös joitain pienimuotoisia retkiä tulevaisuudessa ja kauneuteen liittyviä tapahtumiakin on tulossa. Autamme toisiamme hädän hetkellä ja kuuntelemme ja tuemme murheissa sekä iloitsemme toistemme onnistumisista, hyvistä uutisista ja onnesta. </div><div><br /></div><div>Ystävyys on siis kultaakin arvokkaampaa, tämän kaikki muistakaamme ja sitä vaalikaamme.</div><div><br /></div><div>Nyt kun koronan vaikutukset maailmanmenoon ovat laimistuneet, ovat katseet uudessa kaudessa ja ilokseni voin sanoa, että venäläisten turistien lisäksi hotellit ovat kuulemani mukaan täyttyneet suomalaisista ja ruotsalaisista turisteista. Avsallarissa on yhden marokkolaisen ystäväni mukaan paljon saksalaisia ja Alanyankin kaduilla olen kuullut enenevissä määrin myös saksaa puhuttavan. Toki tämä Ukrainan sota varjostaa hieman lomalaisten lomasuunnitelmia ja täälläkin sitä seuraamme surullisin ja epäuskoisin mielin.</div><div><br /></div><div>Kylmän alkukevään jälkeen meille saapui ihana kevät vihdoin viime viikolla. Toppatakki ja hanskat vaihtuivat viikossa t-paitaan ja neuletakkiin. Päivisin pärjää jo hienosti t-paidallakin. </div><div>Nuoremman tyttären kanssa kävimme rannallakin viime sunnuntaina testaamassa merivettä. Itselle se oli vielä turhan kylmää, mutta neiti uskalsi pulahtaa veteen kolmisen kertaa. </div><div><br /></div><div>Saharan hiekan aiheuttama sumukin on jo tänään väistynyt auringon tieltä. </div><div><br /></div><div>Itse olen ollut kiireinen lasten harrastusten parissa, nuorimmainen käy kome kertaa viikossa telinevoimistelussa 2-3 tunnin treeneissä, viikonloppuisin harrastaa hän jalkapalloa Alanyasporin tyttöjoukkueessa. Tämä jalkapallo muuten on ilmainen, ainoastaan vaatteet ostettiin. Aika hienoa, että tytöille tällainen mahdollisuus on.</div><div><br /></div><div>Vanhempi tytär käy 2 kertaa viikossa hiphop tanssiharjoituksissa ja 2 kertaa viikossa lentopallossa. Hän harrasti aikaisemmin myös telinevoimistelua ja siirtyi lentopalloon yksityisessä seurassa, mutta jätti sen ja aloitti tanssin. Nyt hän halusi aloittaa uudestaan Alanyan kaupungin järjestämissä lentopalloryhmässä ja pääsikin heti harjoittelemaan myös tyttöjen lentopallojoukkueen kanssa. </div><div><br /></div><div>Koulusta on koeviikko juuri meneillään ja ensi viikolla alkaa kevät loma. Lähdemme Suomessa käymään kun minun mummuni kuoli kunnioitettavassa 96-vuoden iässä ja hautajaiset sattuivat juuri lomalle. </div><div>Lennot muuten ovat kovin täynnä, kun Pegasuksen Antalya-Helsinki lennolla ei enää 16.päivä ollut kuin yksi paikka, takaisintullessa ei enää ollut yhtään paikkaa jäljellä. Sun Expressin lennot niin ikään on ilmeisesti loppuunmyytyjä, kun ei enään löytynyt sieltäkään lentoja tuohon loma-ajankohtaan. </div><div>Finnairilla vielä oli edestakaisia lentoja, toki kalliimmalla hinnallakin. </div><div><br /></div><div>Nyt pitää lähteä nuorimmaista hakemaan koulun pihasta t-paita ostoksille ja siitä voimisteluun. </div><div>Hyvää kevättä kaikille ja tervetuloa Alanyaan lomalle!</div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div>Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com1Alanya, Antalyan maakunta, Turkki36.544443 31.9954088.2342091638211556 -3.1608419999999988 64.854676836178839 67.151658tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-47567867911473204572020-09-14T15:40:00.006+03:002020-09-14T15:41:59.009+03:00<h1 style="text-align: left;"> Koronakesä ja hellesyksy</h1><div><br /></div><div> Tämä kausi on mennyt jännittäessä ja odottaessa. Ensiksi odotettiin karanteenien päättymistä, sitten turistien tuloa ja kauden alkua, vaikka myöhässä ja nyt koulun alkamista. </div><div><br /></div><div>Koulut alkoivat kyllä elokuun viimeinen päivä etäopetuksella ja tarkoitus olisi, että kouluun pääsisi 21. syyskuuta, mutta paljon on epätietoisuutta ja epäuskoa että koulut alkaisivat tänä vuonna. </div><div><br /></div><div>Nyt oli koulujen alkua siirretty, eli ensimmäiset luokat aloittavat 21.9. ja muut näillä näkymin 12.10.</div><div><br /></div><div>Itse olen sitä mieltä, että saisivat alkaa, sillä etäopiskelu kahden lapsen kanssa ei ole mitään herkkua. Omat työt kärsii ja energiaa kuluu läksyihin. Pienempi kolmasluokkalainen kun ei koe että etäopiskelu olisi kunnon opiskelua ja läksyjä ei tarvitsisi tehdä hänen mielestään... </div><div>Toinen lapsista meni nyt viidennelle luokalle, eli keskikouluun ja näin ollen vaihtui koulu, opettaja ja luokkakaverit muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Mutta nyt ollaan tutustuttu vain etäopetustunneilla. </div><div><br /></div><div>Miehen sisko pääsi 3 vuoden odotuksen jälkeen liikunnanopettajaksi Afyoniin, mutta nyt edelleen odottaa, koska koululta tulee kutsu aloittaa työt. </div><div><br /></div><div>Alanyassa kesäkuun alusta on ollut kahviloita, ravintoloita, kauppoja jne. auki kun kieltoja purettiin ja uusi normaali elämä alkoi. Siitä huolimatta melko hiljaiseloa ollaan elelty. Paljon pettymystä on aiheuttanut ystävien lomien peruuntuminen, kun ei olla pitkään aikaan nähty. Vanhempani onneksi pääsivät elokuun ensimmäisellä suoralla lennolla tulemaan, mikä oli kuin lottovoitto tässä maailman tilanteessa. </div><div><br /></div><div>Ensimmäisen kerran uskaltauduin ravintolaan heinäkuun puolivälin paikkeilla, kun vietimme ystäväni syntymäpäiviä. Ravintola oli täynnä ja vaikka klo 12 yöllä pitikin sulkea, istuimme monen muun tapaan pimeässä ja hiljaisessa ravintolassa melkein kahteen. Yemen Kahvesissa alkuillasta Damlatasin puolella olen käynyt muutamaan otteeseen ja istuskellut siellä niiden terassilla. Muutamia pöytiä ollut mutta turvavälit säilynyt. 25- metrin kadun kahvilassa Bergamontissa lista tuli puhelimeen QR koodin kautta ja rauhallista myös siellä oli alkukesästä kuten vastapäätä olevassa ravintolassa (nimeä en muista) mutta jonka yhteydessä myydään orgaanisia tuotteita. Aamupala tässä paikassa oli muuten runsas ja edullinen. </div><div><br /></div><div>Alanyumissa olen ollut pari kertaa ostoksilla. Sisään mennessä vartija tarkistaa että maski on naamalla ja mittaa samalla kuumeen. Gratis kemikaaliossa käydessäni, jonossa edessäni seisoi yksi ihminen ja takana yksi ja kassalla oli 8 hengen iranilaisporukka. Työntekijät pyysivät ryhmän muita jäseniä siirtymään sivuun, jotta kassalla ei ole tungosta ja turvävälit säilyvät sekä huomauttivat samalla jonossa olleille turvaväleistä. LC Waikikissa vielä erikseen mitattiin kuume ja kaiuttimista toistettiin maskin käytöstä ja turvavälien muistamisesta. </div><div><br /></div><div>Pikkukaupoissa, kuten Sokissa on vähän niin ja näin tämä maskin käyttö. Toisilla asiakkailla ei ole ollenkaan, toisilla nenän alla ja toisilla ihan leuan alla. Myös työntekijöillä. Hieman on koronalukujen nousun myötä alkanut näkymään myös enemmän kadulla ihmisillä maskeja, vaikka kadulla kulkiessa maskipakkoa ei olekaan. *</div><div><br /></div><div>Kleopatran puolella täällä Heikin baarin kulmilla, ei koronatartuntavaaraa ole ainakaan nettisovelluksen perusteella. Lähiympäristössä siis ollaan hengailtu. Kerran käynyt Melodyssa, jossa oli muutamia muita suomalaisia ja pari kertaa M&H ravintolassa. Vanhempani ovat käyneet myös Bisonissa ja pariin otteeseen ennen mainituissa ravintoloissa. Rauhallista menoa on joka paikassa ollut. </div><div><br /></div><div>Bisonissa kävimme myös porukalla syömässä viime viikolla ja ainakin Fajita oli suussa sulavaa. Hintakaan ei päätä huimannut, kana/liha fajita oli 45tl. Mies ei suostunut syömään, koska oli sitä mieltä ettei sillä hintaa saa kuin aasin lihaa :) no oli mitä lihaa oli niin hyvää oli ;)</div><div><br /></div><div>Lasten kanssa ollaan pyöräilty rantatiellä ja Damlatasissa, mutta leikkipuistoihin ei olla uskaltauduttu. </div><div>Lapsien telinevoimistelu on maanantaisin ja keskiviikkoisin, Cikcillissä, lähellä Cikcillin hääsalonkia. Tyttöjen voimistellessa olen kävellyt alueella siellä sun täällä, ei oikeastaan yhtään vastaan tulevia ole ollut, muutamaa satunnaista kulkijaa lukuunottamatta. </div><div><br /></div><div>Metrossa kävin viime viikolla ensimmäisen kerran pandemian alettua. Sielläkin paljon vähemmän asiakkaita, mitä yleensä. Kassalla ollessani kolmen hengen turkkiporukasta, yhdellä oli maski oikein, toinen piti nenän alla ja kolmas leuan alla. Takanani olevat venäläismiehet pitivät maskejaan leuan alla ja eikö toinen mies vielä yskinyt siinä takana. </div><div>Tänään olisi tarkoitus uudestaan käydä Metrossa kalaostoksilla. Toivottavasti maskit olisivat nyt oikeanlaisessa käytössä.**</div><div><br /></div><div>Viikonloppuna juostiin huonekalukaupoissa ja niissä maski tarvi olla. Samalla reissulla käytiin syömässä Tavuk Dünyasissa Alanyumin yhteydessä ja siellä oli turkkilaisia syömässä, ei maskipakkoa sisään tultaessa tai vessassa käydessä, mutta turvaväleistä koitettiin pitää huolta. </div><div><br /></div><div>Tänään pitäisi kipaista Mondiin tilaamaan lastenhuoneen sängyt ja itselle leveä sänky. Huominen menee tapiseeratessa, tai iskä saa sen kunnian, minä autan tavaroiden siirtelyssä ja siivoamisessa :)</div><div><br /></div><div>Näin aika kuluu suurimmaksi osaksi töissä, vanhempien partsilla iltaa istuen ja lasten koulujuttujen ja harrastusten parissa. Ei näy kauhean paljoa turisteja ja nyt on niin kuumakin ettei paljoa pihalla jaksa kulkea. </div><div>Pikkuhiljaa alkaa kuulemma taas helpottaa. 33 astetta oli yksikin ilta vielä varjossa asteita. </div><div><br /></div><div>Kiinteistöalalla on jonkin verran kysyntää myytävistä asunnoista, mutta melko surkea tämä kausi on ollut kokonaisuudessaan. Ei voi kun toivoa, että ensi vuonna tilanne jo rauhoittuu. </div><div><br /></div><div>*Maski pakko on tullut nyt myös kaduille, mutta harva niitä kyllä käyttää. En ole varma koskeeko turisteja, kun ilmoituksessa puhutaan vain "vatandaslar" eli maan kansalaiset.</div><div>**Metrossa oli paremmin nyt toisella kerralla maskin käyttö sisäistetty.</div><div><br /></div><div>Täällä kuumuudessa maskin käyttö on ehkä pikkuisen inhottavaa, mutta koska ei sitä tuolla ulkosalla tuntikausia tule tallusteltua katuja pitkin, ei se pikkulenkin tai kauppareissun aikana niin maata mullistavaa ole, jos se maski on kasvoilla. Kaikkeen tottuu ja sopeutuu.</div><div><br /></div><div>Nyt jännitetään lähtevätkö korona luvut laskuun pikkuhiljaa ja olisiko talvi jo pikkuisen valoisampi tilastojen suhteen. </div><div><br /></div><div>Nyt taas töiden pariin, eli asuntoilmoitusten julkaisuun. </div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-ksUfClSNsxaPqIK_Z2w1anH4ImIpTWOh97aluwlNacw0OFd38Ashtu8rwivH0kiomWvBdgZ9r7dEmVZBapbkWbiWSly3bhyCKftDwpLb15TECNFXnV_VP2RKxtxW-mEi6uzb73NGhuYr/s1080/kleopartaranta.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-ksUfClSNsxaPqIK_Z2w1anH4ImIpTWOh97aluwlNacw0OFd38Ashtu8rwivH0kiomWvBdgZ9r7dEmVZBapbkWbiWSly3bhyCKftDwpLb15TECNFXnV_VP2RKxtxW-mEi6uzb73NGhuYr/s320/kleopartaranta.jpg" /></a></div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div>Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0Alanya, Antalyan maakunta, Turkki36.544443 31.9954088.2342091638211556 -3.1608419999999988 64.854676836178839 67.151658tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-80541300256422441912020-06-10T22:10:00.000+03:002020-06-10T22:10:32.622+03:00Paluu normaaliin arkeen<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTUIRsNUSQUelLXbmShgylyZjToXlLbxQIN4XTABZlUzIbKQBCuInFfBPuan71FIFRx5GbHu_EP7sUx3GbZ0DmqPv9lTH-JzwlgPl2R0-tsnrmxdCM5JxFuX5rbzJE8w8_QhRjBeKfwf1l/s4032/20200603_154329.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1960" data-original-width="4032" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTUIRsNUSQUelLXbmShgylyZjToXlLbxQIN4XTABZlUzIbKQBCuInFfBPuan71FIFRx5GbHu_EP7sUx3GbZ0DmqPv9lTH-JzwlgPl2R0-tsnrmxdCM5JxFuX5rbzJE8w8_QhRjBeKfwf1l/s320/20200603_154329.jpg" width="320" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div> Hip hei, tänään on onnen päivä!<div><br /><div> Eilen tuli illalla tieto, että 3 kuukautta kestänyt ulkonaliikkumiskielto lapsilta on purettu ja yli 65- vuotiaatkin pääsevät ulkoilemaan päivittäin klo 10-20. </div><div>Samalla pidennettiin ravintoloiden ja kahviloiden aukioloaikaa kahdella tunnilla aina klo 24 saakka. </div><div>Elokuvateatterit, teatterit ja näyttelykohteet voivat avata ovensa 1. heinäkuuta annettujen sääntöjen mukaisesti.</div><div><br /></div><div> Tämä on hienoa, koska se tarkoittaa sitä, että meillä myös lapset pääsevät taas päivittäin ulkoilemaan. Kyllä viimeiset viikot jo tätä olen odottanutkin. Josko nyt päästäisiin normaaliin kesärytmiin ja lapsetkin nukahtaisivat iltaisin paremmin. Kamala huoli ollut heidän jaksamisestaan, kun välillä kello likenee jo yöllä yhtä, ennen kuin uni tulee, vaikka nukkumaan ollaan menty jo useita tunteja sitten. Aamulla kuitenkin on alkanut kouluohjelmat klo 8-10 aikoihin. </div><div><br /></div><div> Tänään lapset olivat toista kertaa nyt tanssiharrastuksessaan, The Groove tanssistudiossa. Sekin on ilon asia, koska pääsevät tapaamaan ystäviään samalla. Valitettavasti telinevoimistelu ei vielä alkanut, vaikka tarkoitus oli päästä jumppaamaan taas kuun alusta. Mutta toisin päätettiin. Nyt kyllä on taas toivoa, että myös voimisteluun pääsisi mahdollisimman pian. </div><div> Vanhempi tytär kyllä muistutti, että pitää edelleen olla varovainen liikenteessä ja esimerkiksi sovimme, että leikkipuistoihin vielä emme hetkeen mene. Katsomme rauhassa tilanteen kehittymistä ja sillä aikaa harrastamme kävelyä, meressä uintia ja pyöräilyä sekä potkulautailua ja omassa pihapiirissä oloa. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiisASNEVM5TgRjmS1osfXSIujeEkrJSrJYTmpPY3kbKQsFF2X2o9wjyseE_62jwcHd-2sC5EvakHfNdCEawDZaZBnOYtUqUmCb4z80NqPnlvoZNMT0xyCxSgZCTXRZUjvPo0Q85fzOVPYB/s1079/Screenshot_20200610-220157_Chrome.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="822" data-original-width="1079" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiisASNEVM5TgRjmS1osfXSIujeEkrJSrJYTmpPY3kbKQsFF2X2o9wjyseE_62jwcHd-2sC5EvakHfNdCEawDZaZBnOYtUqUmCb4z80NqPnlvoZNMT0xyCxSgZCTXRZUjvPo0Q85fzOVPYB/s320/Screenshot_20200610-220157_Chrome.jpg" width="320" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div><br /></div><div> Mutta nyt hieman yleisesti Alanyan tämän hetken tilanteesta.</div><div><br /></div><div> Alanyassahan ei ole todettu uusia korona tapauksia ainakaan kuukauteen, ellei oteta huomioon niitä kalastusaluksia, jotka Istanbulista tänne tulivat ja joista 4 miehistön jäsenistä oli todettu korona. Heidät oltiin eristetty ja nyt jo kotiutettu, eikä tiettävästi kukaan muu ole sairastunut. </div><div><br /></div><div> Eilistä kauppareissua ennen kävin hieman kävelyllä Kleopatra rannan tuntumassa. Joka puolella oli kovin hiljaista, rannoilla osa rantaravintoloista oli auki ja niiden kohdalla näkyi rantatuoleja turvaväleillä. Muutama auringonpalvoja näkyi siellä täällä, lähinnä paikallisia, jotka olivat hiekalla omine varjoineen ja viltteineen. Rantatuoleista oli käytössä ehkä 1 tai 2. Damlatasin alkupäässä rannalla oli ollut jo tänään vähän vilkkaampaa, ainakin tämän En Son Haber nettisivuston mukaan. <a href="https://www.ensonhaber.com/ic-haber/antalya-plajlari-eski-gunlerine-dondu">https://www.ensonhaber.com/ic-haber/antalya-plajlari-eski-gunlerine-dondu</a></div><div> Liikkeitä on aukaistu, useammat ravintolat ovat edelleen kiinni, kuten useat hotellitkin. Olo oli kuin tavallista kuumempana aikana talvikaudella. Ehkä vieläkin hiljaisempaa. </div><div> Tänään kävellessämme Hacetista Saray Mahallesille, liikkeellä oli jonkin verran väkeä, osalla maskit, osalla ei. Itse en käytä maskia kadulla kävellessä. Kävin myös LC Waikikissa tänään lasten ollessa tanssitunnillaan. Turkkilaisia ja venäläisiä siellä jonkin verran pyöri, mutta ei lähellekään siinä määrin, mitä normaalisti. Maskit oli kaikilla oltava ja ovella mitattiin kuume, ennen kuin pääsi sisään. Maskin käytöstä myös aika ajoin liikkeessä kaiuttimien välityksellä kuulutettiin ja muistutettiin. </div><div><br /></div><div>Muutama päivä sitten olin itse 3. kk:n tauon jälkeen ystäväni kanssa kahvittelemassa Yemen Kahvesissa, Damlatas kadun alkupäässä. Sielläkin oli melko rauhallista, yhdessä pöydässä oli asiakkaita tullessamme ja lähtiessämme kaksi pöydällistä lisää asiakkaita oli tullut lisää. Sisälle kahvilaan mentäessä joko kassalle tai vessaan,, maski piti olla suun edessä. Kävellessämme pitkin katuja, rauhassa sai kävellä, Damlatasissa leikkipuiston kohdalla joku parfyymimyyjä koitti tehdä tuttavuutta, mutta lähti pois, kun turkiksi sanoin ei kiitos. Mutta kuinka ihanaa olikaan saada vain olla ja nauttia olostaan, toisen aikuisen seurassa ja jutella niitä näitä. </div><div><br /></div><div> Vaikka nautin tästä hiljaisuudesta ja rauhasta, niin surettaa aivan todella paljon, miten hiljaista täällä on. Edes silloin pommitusten aikaan, kun muutamia vuosia sitten Istanbulissa ja itä- Turkissa oli levottomuuksia, ei Alanya ollut näin hiljainen. Silloin kuitenkin lennot lensi ja moni täällä säännöllisesti käyvä tiesi, että Alanyaan uskaltaa tulla. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFYGYc_D-lvQeXXP2VnZH10SMMAWucwSbF5D-EBZKP3rmIFsc5MzpuHtcmjsH1AT6kcqypCwnit1tPaJ-rQQCB-IC9aqpVyROSElrAcbUHrkXOIyNUdhJYui9RhB5j9MHEX0zRtgXJa3nA/s4032/20200603_145543.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Damlatasin puistossa perjantaina 5.6.2020" border="0" data-original-height="4032" data-original-width="1960" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFYGYc_D-lvQeXXP2VnZH10SMMAWucwSbF5D-EBZKP3rmIFsc5MzpuHtcmjsH1AT6kcqypCwnit1tPaJ-rQQCB-IC9aqpVyROSElrAcbUHrkXOIyNUdhJYui9RhB5j9MHEX0zRtgXJa3nA/w157-h320/20200603_145543.jpg" width="157" /></a></div><div><br /></div><div> Nyt tänne ei vielä pääse kuin paikalliset turistit. Hekin vain 4 kertaa viikossa Gazipasaan lentävillä lennoilla. Lentoja ulkomailta peruutetaan koko ajan ja lykätään kuukaudella tai parilla. Vaikka Turkki on aloittanut neuvottelut rajojen avautumisesta useiden maiden kanssa, mitään virallista tietoa ei kuitenkaan vielä tällä hetkellä ole, koska sitten esimerkiksi Suomesta pääsee lentämään Turkkiin. Nyt puhutaan elokuusta, toiset katselevat reittejä aikaisemmin Istanbulin tai Saksan sekä Viron kautta, Mutta juuri nyt kukaan ei tiedä mitä tuleman pitää, joten nyt vaan odotellaan. Ainakin Saksasta mm. pitäisi päästä matkustamaan Istanbuliin jo huomenna, näin ainakin Turkish Airines ja Anadolu Jet ovat ilmoittaneet ja vahvistaneet, mutta huomenna sen kait varmasti näkee ja kuulee, miten asiat ovat edenneet. Nykyään kun uskon vasta asioiden olevan totta kun ne toteutuu konkreettisesti. *</div><div> </div><div> Venäjältä sen sijaan kuuluu positiivisia, vai negatiivisia uutisia, miten sen ottaa. Näillä näkymin Venäjältä oltaisiin matkustamassa ulkomaille 15 heinäkuuta ja Turkin on sanottu kuuluvan näihin ensimmäisiin ulkomaankohteisiin. <a href="https://www.yenialanya.com/haber/4813169/alanyanin-en-buyuk-turizm-pazarindan-ucuslar-basliyor">https://www.yenialanya.com/haber/4813169/alanyanin-en-buyuk-turizm-pazarindan-ucuslar-basliyor</a></div><div><br /></div><div> Ajatus venäläisistä turisteista tuo mieleen kahdenlaisia ajatuksia, ensinnäkin pelko koronan leviämisestä, jos Venäjän tilanne on edelleen akuutti vielä heinäkuun puolivälissä ja toiseksi helpotus, sillä vaikka miten asiaa kääntelee, fakta on se, että venäläiset tuovat tänne sitä kallisarvoista rahaa, jota kuihtuva kaupunki ja turismi nyt tarvitsee. Euroopan maat ovat tuottaneet pettymyksen turismista eläville, joten nyt katseet ja toivo kääntyy Venäjälle kauden pelastamiseksi. </div><div><br /></div><div>Tärkeintä on kuitenkin terveys. Tosin fyysinen ja psyykkinen terveys kulkevat käsi kädessä... Miten paljon näinä aikoina mahtaakaan psyykkinen hyvinvointi kärsiä vaikka fyysisesti ihminen olisikin kunnossa? Juuri oli Alanyan uutisissa 19-vuotiaan turkkilaispojan yrittäneen itsemurhaa, mutta onneksi ei ollut siinä onnistunut ja on nyt sairaalassa hoidossa. En tiedä mikä syy oli taustalla, mutta laittoi miettimään yleisesti nuorten ja meidän kaikkien jaksamista. </div><div><br /></div><div> Juuri tästä ajatuksesta syntyi Alanyassa idea, joka oli ensimmäinen laatuaan koko Turkissa. </div><div> Kohottaakseen ihmisten mieltä Illusion yökerho järjesti katujuhlat omalla piha-alueellaan. 50 autoa oli paikalla, joissa yhteensä 135 juhlijaa. Katujuhla alkoi klo 21 ja päättyi keskiyöllä. Autoissaan ja autojensa vieressä juhliva yleisö sai nauttia DJ Mustafa Yildizin musiikista ja näyttävistä esityksistä sekä paikalla olleista valtavan kokoisista Transformers hahmoista. </div><div><br /></div><div> Itselle viime viikot ovat olleet melko raskaita henkisesti, kun kotona olo on alkanut jo viedä voimia. Aamulla heti lasten kanssa saanut tahia läksyistä, tv opetuksesta ja (satu)kirjan lukemisesta, joka on Turkissa opettajien elinehto. Kirjoja pitää lukea myös läksynä päivittäin tunnin verran. Hyvä että lapsia kannustetaan kirjojen lukuun, mutta kun siitä tehdään pakollista, voi lukuinto loppua lyhyeen. Nyt vaan odotellaan kesälomaa alkavaksi. Onneksi viime päivinä opettajat ovat hieman vähentäneet läksyjen antamista. </div><div><br /></div><div> Kaikki ystävät ja perheenjäsenet, jotka olisivat tulleet tänne nyt kesällä lomalle, ovat joutuneet peruuttamaan lomasuunnitelmansa, koska lentoja ei ole tai ne on peruttu. Omat vanhemmat olisivat jo mieluusti täällä ja nyt heidän elokuun keskiviikko lentonsa peruttiin. Pistää se mielen vähän matalaksi niin täällä kuin siellä Suomessakin. </div><div><br /></div><div> Kaikesta huolimatta, toivotaan että meillä kaikilla olisi paras mahdollinen kesä ja voimme kukin tahoillamme nauttia elostamme. Ainakin eteenpäin ollaan menossa niin Suomessa kuin Turkissa rajoitusten purun ja koronatilanteen osalta. </div><div><br /></div><div>* Lisäyksenä löysin vielä linkin tämän päivän uutisiin, joissa Saksa imoittaa, että aloittaa ulkomaan matkailun 15.kesäkuuta, mutta Turkki näillä näkymin olisi listalla vasta syyskuussa. <a href="https://www.ensonhaber.com/dunya/almanya-ab-disindaki-ulkelere-seyahat-yasagini-uzatti">https://www.ensonhaber.com/dunya/almanya-ab-disindaki-ulkelere-seyahat-yasagini-uzatti</a></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXBQy0eBy6cUowZZiPaSgEDGPTa2XcFZCO9KnNngFB7_ZB0qrYjiX69n5awgLoydPdPuD3otvopccdwt2tVRQc-eAYxnubmnWwe-4ZJCthi9ZZx0Su10nItrlMc_sL1xn5nBVu-G249mBV/s4032/20200603_151232.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="1960" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXBQy0eBy6cUowZZiPaSgEDGPTa2XcFZCO9KnNngFB7_ZB0qrYjiX69n5awgLoydPdPuD3otvopccdwt2tVRQc-eAYxnubmnWwe-4ZJCthi9ZZx0Su10nItrlMc_sL1xn5nBVu-G249mBV/s320/20200603_151232.jpg" /></a></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div></div>Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-83563542703410837822020-05-17T18:25:00.000+03:002020-05-17T18:25:13.276+03:00Kevätvalmisteluja <br /><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;"><br /></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="text-align: left;">Sesongin alkua kovin jo odotellaan monilla tahoilla.</span></div><div>Ilmojen lämmetessä, huomaa miten ihmiset ovat alkaneet siirtyä pikku hiljaa kodeistaan kaduille. Autoliikenne on vilkkaampaa kuin muutama viikko sitten. </div></div><div>Nyt yli 65- vuotiaat ja alle 20- vuotiaat pääsevät tiettyinä päivinä ulkoilemaan muutamaksi tunniksi ja ainakin keskiviikkona kun lasten kanssa oltiin liikkeellä, rantatie oli täynnä väkeä ja uimarannoilla otettiin aurinkoa ja jotkut pulikoivat meressäkin. Kaikki tämä on kuitenkin edelleen kiellettyä sakkojen uhalla. Itse vaan toivon, ettei tämä ajattelemattomuus päädy siihen, että kieltoja taas tiukennetaan. </div><div>Viimeksi pari päivää sitten kaupassa käydessäni, työntekijällä eikä muutamalla asiakkaalla ollut maskia, vaikka sen käytöstä edelleenkään ei ole luovuttu. </div><div><br /></div><div>Mutta turistikauteen...</div><div>Tänä vuonnahan korona sekoitti kaiken. Juuri kun sesonkia oltiin käynnistämässä, lennot peruttiin, rajat suljettiin ja ulkonaliikkumiskielto tuli viikonlopuille, yli 65 v. ja alle 20 v. Hotellit, ravintolat, kahvilat jn. laitettiin kiinni, jos olivat jo ehtineet avata. Elämä pysähtyi melkein täysin kodin ulkopuolella.</div><div>Nyt rajoituksia on alettu purkaa ja siirtyä "uuteen normaaliin". Alanyassa on ulkonaliikkumiskielto poistettu paitsi riskiryhmiltä. Rannoilla mittaillaan rantatuolien väliä ja tuolien kokonaismäärää on vähennetty puolella. Ravintolat ja hotellit saavat avata nyt kuun lopussa, mutta tietyin ehdoin ja turvavälit huomioon ottaen. Kampaamot, parturit ja kauneussalongit saivat avata jo nyt 11.5. ja kovat olivat kuulemma jonot ainakin miesten suosimiin partureihin. </div><div><br /></div><div>Itse olen pistänyt merkille kauppareissuillani, miten useat pikkukaupat, marketit ja turisteille suunnatut "krääsäkaupat" eli matkamuistomyymälät ovat avanneet ovensa tai niitä valmistellaan uuteen kauteen. Työntekijät kokoontuvat istumaan liikkeidensä edustoille ja odottavat asiakkaita, myös niissä paikoissa, jotka eivät vielä ole saaneet lupaa avata. </div><div><br /></div><div>Itse olin innoissani jokin aika sitten huomatessani että vanhan Bolu Sofrasin paikalle, joka sijaitsi ennen Kleopatra rannan puolella, Bim markettia vastapäätä, lähellä Green House ravintolaa sekä Sok markettia, alettiin puuhaamaan jotain kunnostustöitä. Siellä oli aikoinaan niin maittavat turkkilaiset ruoat ja sen sulkeminen oli mielestäni todella harmi. No, mutta siis, innoissani ajattelin siihen vuosien tauon jälkeen taas tulevan uusi turkkilainen ruokapaikka. Nyt siitä ohi kävellessäni huomasin, että tilalle oli tullut yksityinen hammaslääkäri. Vähän mieli apeana kirosin turkkilaisten ajattelutapaa, joka niin usein tuntuu olevan putkikatseista. Kun jokin paikka menestyy hyvin, tietyssä paikassa, ympärille tulee saman alan yrityksiä kuin sieniä sateella. Näin kävi esimerkiksi kiinteistöalalle, kahviloille, tatuointiliikkeille jne. (Tässä voisi olla yksi aihe seuraavaan blogikirjoitukseen)</div><div><br /></div><div>Niin eli valmisteluja kyllä tehdään, liikkeitä avataan ja varaudutaan hyvin uuteen kauteen. Ihmiset odottavat jo malttamattomina kauden alkamista ja tietenkin sen tuomaa rahallista helpotusta. Toivottavasti pikkuhiljaa elämä palautuisi raiteilleen. </div><div><br /></div><div>Itse jo huomaa miten tämä pari kuukautta alkaa tekemään tehtävänsä. Edelleenkään en liiku kodista, kuin kauppareissuille ja joskus kirjakauppaan, kun lapsia varten pitää hakea uusia vihkoja tai kirjoja tms. Huomenna pitäisi käydä koululla viemässä rahaa lisäkirjoja varten ja kokeiden maksua varten. </div><div>Tällä viikolla tuli ilmoitus lasten telinevoimistelusta Ilke Cimnastik ja The Groove tanssikoulusta, että normaalitunnit alkaisivat kesäkuun alusta. Tähän asti meillä on ollut tietty ohjelma voimistelusta, jota harjoitetaan 3 krt/vko ja tanssitunnit on järjestetty what´s up ryhmän kautta, jonne opettaja jakaa tanssi koreografian ja jonka sitten lapset lähettävät what´s upin kautta opettajalle sen tehtyään. </div><div>Mukavaa ajanvietettä, mutta voin sanoa, että odotan nyt innolla harrastusten alkamista.</div><div> </div><div>Viime päivät ovat olleet melko vaativia itselle. Ehkä se johtuu ilmojen lämpeämisestä, allegiasta tai vain kyllästymisestä, mutta olen ollut niin poikki. En vaan jaksaisi enää tapella läksyistä, keksiä uusia virikkeitä lapsille ja siivota kotia...</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1960" data-original-width="4032" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlfR1kXEglb4taar1J73iCdcMkDE3QwqGo5-GAGkCcSKknIWcM5E5XJDC8PSRo932789iu7zT4If7jDjaCgfhmvOU-vmltDKju0v4EAq5my990UxNvepJzJyskCcvBFW0pkLMF_Ys5__iz/s320/20200430_150809.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" width="320" /></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lasten kanssa puuhasteluja <br /><br /></td></tr></tbody></table><div>Tylsää ei siis ole, mutta mehut on aika loppu tältä mammalta :) Kyllähän lapset viihtyisi puhelimet kädessä vaikka 24/7 jos antaisi, mutta itse koitan kyllä rajoittaa sitä puhelimen katselua mahdollisimman paljon normaalisti. Nyt olen siitäkin alkanut lipsua...</div><div><br /></div><div>Olemme miehen veljen vaimon kanssa kunnostaneet meidän takapihan puutarhaa, toisella puolella kasvaa perunaa ja toiselle puolelle istutimme kukkasia ja nyt ruohonsiemeniä. Saa nähdä kuinka meidän projektin käy. Omalla parvekkeella kasvatan ruukussa kukkia sinne puutarhaan, ensimmäinen kerta koskaan ja kyllä sieltä jo versoja hyvinkin on tullut. Olen aika ylpeä tästä, kun olen onnistunut kaktuksenkin joskus nuorena pilaamaan. </div><div><br /></div><div>Tänään on kait lämpimin toukokuinen päivä vuosikymmeniin. Edelleen mittarissa ulkolämpötila näyttää +36,6 astetta, vaikka kello lähenee jo viittä iltapäivällä. Kuinka ihana nyt olisikaan lähteä rannalle tai pulahtamaan altaaseen. Lempeä tuulenvire käy aina välillä, linnut laulavat ja aurinko paistaa. Näihin on tyytyminen vielä ainakin hetkeksi. Toivotaan että kausi tänä vuonna pääsee käyntiin, vaikkakin vähän myöhässä. </div><div><br /></div><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2YygPwao06afdbMQS42mGF6SLDCg22SnEtE9AqpjY-RSZpJCjB1hBb8ompGiPXbF8c4uKnfp2F-rPSt5kLxQdL2WMYNbQ3ZZB4zW_zSuBz4iqDPg4vE6cxJ7zj2uMOvAuSKlHxJimoEl1/" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="1960" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2YygPwao06afdbMQS42mGF6SLDCg22SnEtE9AqpjY-RSZpJCjB1hBb8ompGiPXbF8c4uKnfp2F-rPSt5kLxQdL2WMYNbQ3ZZB4zW_zSuBz4iqDPg4vE6cxJ7zj2uMOvAuSKlHxJimoEl1/s320/20200515_002237.jpg" /></a></div>Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0Alanya, Antalyan maakunta, Turkki36.544443 31.9954088.2342091638211556 -3.1608419999999988 64.854676836178839 67.151658tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-58755170126977811722020-05-03T19:54:00.000+03:002020-05-03T19:54:12.286+03:00Koronan aikaan kotona Alanyassa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-qgms1SjxSHYznAqetnkGebHVfD2uNFhCI9ZsuHKg3XrCv5_FfLYl_EuqMYamwB6UU3kPgtYdIe3sZUdwkaPsZiuue212RhvoJd3hM_MgzX0s9pPFQzpz5ba1j8oNJI-_soVBuyGtwMOj/s1600/IMG_20200123_104227.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-qgms1SjxSHYznAqetnkGebHVfD2uNFhCI9ZsuHKg3XrCv5_FfLYl_EuqMYamwB6UU3kPgtYdIe3sZUdwkaPsZiuue212RhvoJd3hM_MgzX0s9pPFQzpz5ba1j8oNJI-_soVBuyGtwMOj/s320/IMG_20200123_104227.jpg" width="240" /></a></div>
Onhan tässä taas vierähtänyt aikaa siitä, kun viimeksi jotain postaillin.<br />
Nyt ehkä olisi hyvä aika saada hieman eloa tähän blogiin ja kirjoitella kuulumisia Turkin Alanyasta.<br />
<br />
Nyt ollaan karanteenin 3.päivässä. Huomenna piti olla normi kauppapäivä, mutta mies ilmoitti, että karenteenia on pidennetty huomiselle. Eli ei siis liikuta huomennakaan minnekään. Onneksi meillä on kaikkea mahdollista kaapissa, joten ei pääse nälkä yllättämään.<br />
<br />
Kevät on tullut kuin varkain tässä koronan aikana. Kukat ovat puhjenneet kukkaan, siitepöly lentää ja allergiat vaivaavat. Lämpömittari näyttää yli +20 astetta joka päivä, myös niinä pilvisempinä ja sateisina aikoina. Auringossa lämpömittari kipuaa jo +30 asteeseen.<br />
Parvekkeella tulee paljon vietettyä aikaa aamusta iltaan.<br />
<br />
Turkissa yli 65- ja alle 20-vuotiaat ovat täyskaranteenissa, eli meillä se tarkoittaa, että tyttäret 10- ja 8 v ovat kotona 24/7. Koulua käydään kotoa käsin, opettajat lähettävät joka päivä tehtävät koulukirjoista, jotka tulee tehdä ja television tai netin kautta seurataan tunnin verran kahdesta eri oppiaineesta opittavia aiheita. Kirjanlukemista tiettyinä kellonaikoina ja verkkotehtäviä. Lisäksi olisi hyvä tehdä kaikenlaisia tieteellisiä kokeiluja, piirustuksia ja muita ekstra tehtäviä tai harjotteita. Välillä tuntuu, että kaikki liikenevä aika meneekin näiden koulujuttujen kanssa.<br />
<br />
Tänään on sunnuntai ja siitä harvinainen päivä, että meillä ei ole kummallakaan lapsella kotitehtäviä. Yleensä vanhemmalla neidillä on jokaiselle päivälle useampi läksytehtävä, myös sunnuntaille. Vappupäivä kun sattui olemaan vapaa, eli silloin ei tullut opetusta televisiosta, tyttö kuvitteli jo eilen olevan sunnuntai ja teki kaikki viikonlopun läksynsä päivää aikaisemmin :)<br />
Nyt siis saadaan vaan olla, eikä minunkaan tarvitse patistaa ketään läksyjen tekoon.<br />
Varmaan ensimmäinen päivä koko tänä aikana kun ollaan oltu kotosalla, ilman että päivä olisi kulunut jotain touhuten. Ihanaa.<br />
<br />
Muuten aika kuluu kirjaa lukien, nettiä selaten, ruokaa tehden ja pyykkiä pesten sekä siivoten. Tylsää hetkeä ei vielä ole tullut ja lapsetkin ovat hienosti sopeutuneet tähän uuteen eloon neljän seinän sisällä. Itselleni päivän paras hetki on se kun pääsen käymään lähikaupassa ja nauttia edes pienen hetken ulkona olosta.<br />
<br />
Henkityssuojainta kuitenkin joutuu käyttämään kun menee ostoksille. Hengityssuojain on täällä Alanyassa, kuten koko Turkissa, pakollinen kun olet asioilla mm. marketissa, apteekissa, pankissa, käytät julkisia kulkuneuvoja tai jos vaikka henkilöautossa kulkiessa matkustajia on enemmän kuin yksi. Valtio päätti jakaa jokaiselle kansalaiselle, joita ulkonaliikkumiskielto ei koske, ilmaisia suojaimia ja vihdoin pitkän odottamisen jälkeen apteekeista sai haettua muutama viikko sitten 5 ilmaista suojainta/ henkilö.<br />
<br />
Sen käyttö on ymmärrettävää, mutta niin ärsyttävää. Kertakäyttöisen suojaimen kanssa tuntuu, ettei meinaa henkeä saada, mitään ei meinaa nähdä kun suojain tuntuu vievän kaiken keskittymiskyvyn ja liukua nenänvartta ylöspäin silmien rajaan. Jos vetää suojainta alas se ei peitä nenää...<br />
Itse olenkin nyt käyttänyt niin sanottua Nano maskia, joka on tehty neopreenistä eli kansankielellä sukelluspukukankaasta. Sitä on mielyttävämpi käyttää, mutta sen pesuohje hieman mietityttää; 30 asteessa pesusuositus... Olen kyllä itse käyttänyt keitettyä vettä sen maskin puhdistamiseen.<br />
<br />
Täällä kovin odotellaan tilanteen hellittävän ja normaaleihin rutiineihin palaamista. Se koska näin tapahtuu jää odotettavaksi. Sillä aikaa nyt vaan nautitaan hiljaisuudesta, rauhasta ja kotona olosta. Miten pää kestää, mitä muutoksia on tulossa, miten tämä kaikki vaikuttaa taloudellisesti... siinäpä taas miettimisen aihetta.<br />
<br />
Koitan päivitellä blogiani hieman ahkerammin tästä lähtien, ollaan siis kuulolla taas piakkoin!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiU6jQUtJL8YRLZo8XN_FZEAv4ne4fI_4Smz44Rrfh2UO8g4m8gmLUbzXvbuADJJH2dQySApQ9zbh_SXQ0G-J1zGlbgwqBOZahtJig6rFoNUNKNCNlMWEMuwVdKbhB1K1d6gjYh6axI9iM/s1600/20191122_163025.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="778" data-original-width="1600" height="155" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiU6jQUtJL8YRLZo8XN_FZEAv4ne4fI_4Smz44Rrfh2UO8g4m8gmLUbzXvbuADJJH2dQySApQ9zbh_SXQ0G-J1zGlbgwqBOZahtJig6rFoNUNKNCNlMWEMuwVdKbhB1K1d6gjYh6axI9iM/s320/20191122_163025.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-15637434733648965912013-10-13T18:23:00.000+03:002013-10-13T18:26:52.046+03:00Syysväsymystä, häiden viettoa ja hulluja suomalaisiaSyksyn tultua on joka puolella alkanut elämä rauhoittua. Asiakaskunta on vaihtunut enemmän iäkkäämpään porukkaan, nuoret ovat siirtyneet kotimaihinsa kouluihin, töihin jne.<br />
Ravintoloista ei kantaudu enää yhtä railakas meteli eikä työntekijät enää jaksa jokaiselle ohikulkevalle huudella. Kausi alkaa olemaan lopuillaan. Itse olen niin ikään kärsinyt jonkin asteisesta syysväsymyksestä. Aina vain nukuttaisi. Nyt kun vanhempani ja serkkuni ovat täällä seuranamme ja auttamassa lasten hoidossa, voisin välillä yrittää irroitella kunnolla. Muutamaan otteeseen olen käynyt ystävieni kanssa ulkona, mutta lopulta väsymys on voittanut ja olen ennemmin viettänyt vapaa-aikaani telkkua katsellen ja vain rauhallisuudesta nautiskellen.<br />
<br />
Perjantaina vietimme ihanien ystäviemme turkkilais-suomalaisia häitä. Ensin maistraatissa heidät vihittiin turkinkielellä, seuraavaksi nautimme ihanan aamiaisen Kale-kukkulan eräässä ravintolassa ja illalla kävimme syömässä Sönmez-ravintolassa, jonka jälkeen suuntasimme satamaan Carisman kautta Latinoon. Sönmezissä hääpari leikkasi hääkakun ja morsian voitti polkaisun, eli perheenpää kävi selväksi ;) Tosin sulhanen oli jo maistraatissa ehtinyt polkaisemaan morsiamen jalalle, että olisiko tämä nyt merkki siitä, että heidän kotonaan päätökset tehdään yhteistuumin =) Sönmezistä morsian myös ryöstettiin suomalaiseen tapaan ja sulhanen joutui runoilemaan saadakseen rakkaansa takaisin. Morsian puolestaan joutui turkkilaisia perinteitä noudattaen huutamaan suureen ääneen "Seni seviyorum" sulhaselleen.<br />
Carismassa ja Latinossa nautittiin rennosta tunnelmasta ja hyvästä musiikista ja yhteisestä ajasta. Kiitos kaunis teille ihana hääparimme. Olkoon he onnellisina yhdessä ainiaan <3 p=""><br />
Vaikka elämä muuten rauhoittuu, pitävät täällä asustelevat, hengailevat hullut suomalaiset pitävät huolen siitä, että aika ei tule pitkäksi. Toiset bailaa ja toiset raahaa roskapönttöjä ravintoloiden eteen, toiset heittelevät perättömiä juttuja ja juoruja toisista, toiset huorittelevat toisia ilman syytä ja haukkuvat kaikki. Toiset näkevät vaivaa toisten elämästä ja toiset jaksavat puuttua neuvoillaan toisten elämään. Riitoja, juoruja, selän takana puhumista ja hauskanpitoa... Näin suomalaisten keskuudessa. Siitä voisi löytää paljon juttua seuraavan blogin aiheeksi.<!--3--></3>Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-12336225178974751002013-10-13T17:53:00.002+03:002013-10-13T18:24:39.091+03:00MiestenmetsästystäIstun kesällä vanhempieni ja serkkuni vuokraaman asunnon parvekkeella. Viereisen asunnon parvekkeelle astelee pyyhe lanteilla oleva hieman yli parikymppinen turkkilainen poika. Samainen poika viettää muutamina päivinä siellä aikaa, hyvin vähäpukeisena. Joitain päiviä myöhemmin toinen nuori poika on istunut yöllä samaisella parvekkeella, kertoi serkkuni. Taas pari päivää myöhemmin kertoivat vanhempani nähneensä samaisessa asunnossa lähiravintolan nuoren pojan. Asunnossa siis asusteli muutamia viikkoja kaksi suomalaista naista, vanhempi viisissäkymmenissä ja nuorempi yli nelikymppinen. Tällä "nuoremmalla" tuntui kiirettä piisaavan.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Eräs vanhempi nainen elättää nuorta miesystäväänsä kotimaastaan ja antaa tämän asua asunnossaan. Mies raahaa asunnolle nuoria naisia ja ystäviä bilettämään, mutta naisen tullessa koti on aina siisti ja tyhjä. Nainen vain ihmettelee suuria sähkölaskuja, kun miehenhän ei siellä asunnossa edes pitäisi paljoa aikaa ehtiä viettää. Mutta ai kuinka ihanaa, mies on istuttanut parvekkeelle naiselle kasveja... No onhan se kannabiskin kasvi ;) </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Istut ravintolassa, viereisessä pöydässä istuu turistinainen selvästi yli viidenkymmenen, vastapäätä tai naisen vieressä istuu nuori parinkympin hieman yläpuolella oleva turkkilainen poika...</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kävelet kadulla, sinua vastaan kävelee pari, nainen kypsän iän ylittänyt ja mies yli puolta nuorempi. Käsi kädessä kuljetaan...</div>
<div>
Näitä esimerkkejä olisi runsaasti. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tunnen myös muutamia suomalaisia naisia, jotka ovat jo neljänkympin ylittäneitä. Näillä naisilla on täällä Alanyassa nuoria parikymppisiä poikia partnereinaan. Kuulin eräästä suomalaisnaisestakin joka itse on yli 70 ja hänellä itsellään on turkkilainen 19-vuotias poikaystävä. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tänä vuonna varsinkin tuntuu että useat suomalaisnaiset ovat hakeutuneet Alanyaan ja juuri juoksevat itseään vähintään puolta nuorempien miesten kanssa. Tänne tullaan vuoden aikana useaan otteeseen tai ollaan pidemmän aikaa. Eikä kyseessä ole vain suomalaisnaiset. </div>
<div>
Miehellä motiivina usein saattaa olla raha, jonka myös suurin osa näistä naisista tiedostavat. Tuskin nämä miehet näitä naisia kotiinsa vanhempien luokse vie esittelemään tulevana lastensa äitinä. Mutta kuten sanoin, nämä naiset eivät yleensä ole tyhmiä blondeja tai aivottomia ääliöitä, jotka uskovat ikuiseen rakkauteen. He ovat tietoisia miesten tarkoitusperistä, mutta se ei heitä tunnu haittaavan. Mitä naiset sitten näkevät näissä nuorissa pojissa, onkin sitten eri asia. Kertokaahan te minulle! Onko kyseessä nuoruuden uudelleen elämistä vai onko turkkilainen mies nuoresta iästään sen verran kuitenkin kypsempi kuin moni länsimaalainen mies? Odotan mielenkiinnolla vastauksianne...</div>
Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-5146153500901970202013-09-02T15:49:00.000+03:002013-09-02T17:29:37.744+03:00Tervetuloa syksy!Kesä loppui, syksy alkoi, niinhän se menee. Mutta ilmoista päätellen kyllä se kesä jatkuu täällä Alanyassa vielä täydellä teholla. Kuumaa piisaa ja ilmastointi huutaa kotona melkein vuorokauden ympäri. Mutta syksy on kuitenkin kalenterin mukaan saapunut ja itse odottelen innolla, josko sen mukana myös asuntokaupat vilkastuisivat.<br />
Syksyn tuloa olen odotellut myös siksi, että niin moni ihana ja tärkeä ihminen on tänne tulossa. Toiset pidemmäksi aikaa, toiset lyhyemmäksi mutta kuitenkin tulossa.<br />
Syksyn tulo on myös siitä mukava, että kausi hieman rauhoittuu ja suurin hulabaloo on takana.<br />
<br />
Täällä me lasten kanssa ollaan eletty aika lailla omissa oloissamme, rauhallista elämää keskellä turistikauden huippua. Mies on melkein yötä päivää töissä, eihän sitä paljoa näe, mutta sekin yhdessä vietetty aika onkin sitten sitä arvokkaampi. Vanhempi tytär aina sanoo; "isin pitää työskennellä, että saadaan rahaa". Hyvin on oppinut työn merkityksen =)<br />
Rahaa olisi kyllä kiva jostain saada pikkuisen ekstraa. Pitäisi koti maalata, uusi sohva olisi kova sana ja keittiön pöytä jne. Uusi sisustus olisi ihan jees. Toisaalta taas kun päivittäin menet miljoona kertaa rätin ja luutin sekä imurin kanssa putsaamassa lasten jälkiä, miettii miksi sitä kannattaa vaihdella tässä vaiheessa kun lapset ovat vielä pieniä. Mutta toisaalta pieni vaihtelu tekisi terää.<br />
<br />
Kuluneella viikolla ollaan parisen kertaa käyty naauruston naisten ja lasten kanssa rannalla. Aallot ovat olleet mahtavia ja hauskaa on riittänyt, kun ollaan lasketeltu aaltojen mukana ja yritetty rakentaa hiekkaan uima-allasta lapsille, ennen kuin aallot pyyhkäisevät taas kuopan täyteen hiekkaa.<br />
<br />
Uusia rattaita odottelen innolla myös. Tilasin englannista, lähetin Suomeen ja runsaan viikon päästä sitten saadaan nekin tänne. Sisarusrattaiden etsintä oli työn ja tuskan takana, jollei halunnut maksaa niistäkään maltaita. Tai suurin ongelma oli kilorajoitukset. Kaikki rattaat olivat melkein yksitellen 15kg asti ja kolmeen ikävuoteen saakka käytettäväksi suunniteltuja. Meillä vanhempi lapsi on nyt 3,5 v. mutta istuu paljon vielä rattaissa, kun kuljemme paljon kävellen paikasta paikkaan. Silloin kun täällä on tuttuja Suomesta olemme melkein koko ajan menossa, joten pienet päikkäritkin lapset välillä ottavat rattaissa ja täällä liikenne on sen verran vilkkaampi, että monta kertaa on saanut olla niskavillat pystyssä kun vanhempi painelee hurjaa vauhtia kaukana minusta ja rattaista, jossa pienempi neiti istuu. Mutta nyt siis löysin Phill & Teds Dotit ja niissä lapsi voi rauhassa istua vaikka 5-vuotiaaksi saakka. Niissä on myös se hyvä puoli, että sisarusistuimen saa pois ja niitä voi käyttää yksittäisinä lapsenrattaina. Kapeatkin ovat vielä niin menevät hyvin täällä kaikissa ahtaissa paikoissa.<br />
<br />
Mutta, nyt turkinpippureista nauttimaan ja facebookin ihmeelliseen maailmaan syventymään hetkeksi. Kirjoittelen taas toivottavasti pian. Seuraava blogini käsitteleekin sitten turistinaisia turkkilaisia miehiä pyydystämässä ja ilmiötä vanhempi nainen/nuorempi mies...Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-64362546290709012442013-06-03T01:10:00.002+03:002013-06-03T01:10:48.856+03:00Mellakoita vai rauhallista eloa?Turkki on viime päivinä päässyt otsikoihin kansainvälisesti. Hyvässä vai pahassa, miten kukin sen nyt ottaa. Itse näen että hyvässä, sillä Turkki ja turkkilaiset ovat nyt tehneet sen, mitä Suomessakin ihmisten pitäisi tehdä. Antaa äänensä kuulua hallituksen toimia vastaan. Mutta koska olen päättänyt, että blogissani en käsittele politiikkaa enkä kurdiasioita, joihin kyllä molempiin olisi paljonkin mielipiteitä, en nyt enempää tässä spekuloi näitä mellakoita. Alanyassa kuitenkaan ei suurempia mellakoita ole ollut ja ainakaan täällä länsipuolella on rauhallista. Ravintoloissa meno jatkuu päivästä iltaan samana, kaduilla ihmiset saavat kävellä rauhassa, lapset leikkivät onnellisina kaduilla ja puistoissa eikä mielenosoittajista ole ollut tietoakaan.<br />
Eilen tosin meillä sairastettiin, joten ei muutenkaan oltu ulkona mutta rauhallista on ollut.<br />
Elämä on muutoinkin ollut aika tasaista, lasten kanssa päivät on kulunut suurimmaksi osaksi pihalla kävellen, puistoissa leikkien ja Onnelassa istuen. Lapset saivat pariksi viikoksi uusia leikkikavereita ja äitikin samalla uusia tuttavia. Itse olen ollut kiireinen työasioiden kanssa ja etsinyt mahdollisia välityskohteita täältä Kleopatra rannan puolelta. Niille jotka eivät ole tietoisia, olen nyt aloittanut työt New Life Turkey nimisessä kiinteistövälitystoimistossa ja olen lähinnä istunut koneella käännellen myyntikohteitamme suomeksi sekä nettisivujamme parannellen. Mutta toivottavasti onnistaisi myös asuntokaupan saralla!<br />
Viikko vielä vajaa niin saan kolme tärkeää ihmistä tänne luoksemme kolmeksi viikoksi. Taas on tiedossa menoa ja meininkiä kun kotona käydään vaan kääntymässä ja välillä nukkumassa! Mutta sitä odotellen =)Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-11141396090574894772013-05-15T20:51:00.000+03:002013-05-15T20:51:54.233+03:00Kesää odotellessaTuli vietettyä kuutisen viikkoa välillä Suomessa ja nyt taas takaisin täällä Alanyassa sunnuntaista saakka. Suomessa oli kiva käydä piipahtamassa, tai tulihan se reissu vähän aiottua pidemmäksi, kun kaksi viikkoa ensiksi vain ajateltiin olevamme. Se on kumma kun täältä Suomeen päin löytää halvalla lentoja, melkein puoli-ilmaiseksi, mutta Suomesta Alanyaan lentojen hinnat ovat päätähuimaavia tai halvoilla lennoilla tilaa on enää vain yhdelle hengelle. No mutta täällä sitä nyt ollaan Alanyassa. Sateista on ollut ja ukkosmyrskyt yöllä ovat pauhanneet. Tänään tosin ihan oli auringossa kuuma ja rinnuskin sai Onnelassa istuessa hieman väriä.<br />
Täällä tämä elämänrytmi on kyllä niin erilaista kuin Suomessa,että ainakin itse tykkään täällä aikaani viettää. Aluksi piti mennä vain lasten kanssa puistoon, mutta kun siellä kyllästyttiin olemaan, suuntasimme Onnelaan, jossa aika hurahti suomalaisten kanssa jutustellen. Tuli juttua siitä, miten täällä Alanyassa tapaa useampia ystäviä mitä Suomessa koskaan, kun Suomessa ei niin vain tule kyläiltyä siellä täällä ja täällä sitten taas kierrellään enemmän paikasta toiseen. Toinen hyvä asia on, että aina melkein täällä tapahtuu jotain. Vaikka kotosallakin on mukava oleskella, on ihanaa kun pääsee ihmisten ilmoille eikä koskaan oikeastaan tekeminen lopu kesken. Nyt kun Onnelasta lähdettiin, törmättiin kauppamatkalla miehen serkkuun ja muutamaan naapuriin, mentiin heidän seuranaan serkun marketille istuskelemaan ja naapuritalosta saatiin vielä pussillinen puusta juuri poimittuja aprikooseja. Kotiin tultaessa, miehen perheen luona sattui olemaan vieraita, joilla omien lapsien ikäiset pojat ja siinähän taas aika vierähti istuskellessa ja jutellessa, lasten leikkiessä.<br />
Kesäkausi pikkuhiljaa käynnistyy, monet ravintolat,kaupat ja hotellit ovat saaneet uuden ulkoasun ja viereisen hotellin minidisco taas pauhaa. Kohta viimeisetkin paikat heräävät eloon ja kesäkausi voidaan ottaa ilolla vastaan.Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-74326532321307690922013-03-21T16:10:00.000+02:002013-03-21T16:10:35.533+02:00Rajoja ja rakkautta vai niiden puute?Kävin jokin aika sitten mielenkiintoisen keskustelun mieheni serkun kanssa. Keskustelimme lasten kasvatuksesta ja kasvatuksen tuloksista. Keskustelimme, miten vanhempien välinpitämättömyys ja itsekkyys voi joskus ottaa vallan ja lapsi siinä sivussa unohtuu. Mitä silloin tulisi tehdä? Onko rakkautta kuljettaa lasta pitkin kyliä, silloin kun lapsen jo pitäisi olla omassa sängyssään nukkumassa? Tai lapsi puolikuntoisena joutuu viettämään aikaansa sukulaisten tai ystävien luona vanhempien eläessä kadotettua nuoruuttaan. Mitä kun lapsi joutuu kokemaan vanhemman nyrkin iskut tai katsomaan vanhemman kännäämistä. Joskus vaan vanhemmat eivät osaa asettaa lapsilleen rajoja vaikka muuten kaikki olisikin päällisin puolin kunnossa. Siinä keskustellessamme, siirtyi puhe Suomen lastenhuoltoon. Kerroin hieman huostaanotoista ja niihin johtaneista yleisimmistä syistä. Kerroin siitä työstä jota näiden huostaanotettujen lasten vuoksi pyritään tekemään. Kerroin huostaanoton varjopuolista ja onnistumisen tunteista. <br />
Suomessa lasten huostaanotot ovat jo arkipäivää. Toisinaan lapset ovat onnekkaita ja saavat tarvitsemansa avun ja turvan ajoissa, kuten koko perhe. Toisinaan taas tuntuu että on jo liian myöhäistä. Mutta todellisuudessa ei apu voi koskaan tulla liian myöhään, on vain työskenneltävä entistä enemmän. <br />
Mutta mitä jos apua ei ole saatavilla? <br />
Turkissa luulisi yhteisöllisyyden toimivan ja perheiden sekä suvun pitävän yhtä. Mutta yhä useammin olen huomannut, että näin ei yllättävää kyllä ole. Sukulaisten kesken on ristiriitoja, oman edun tavoittelua, selän takana juoruilua eikä toisten asioihin puututa. Jos puututaan, saadaan kylmää vettä niskaan. Toki yhteisöllisyyttäkin on ja perhe pitää yhtä, mutta aina sekään ei riitä. Miten käy niille lapsille, jotka kokevat kotonaan turvattomuutta tai joutuvat pahoinpidellyksi oman vanhemman toimesta? Toivottavasti tänne saataisiin niin ikään joskus, ehkäpä lähitulevaisuudessa vastaanottokoti tms. näille lapsille ja perheitä pystyttäisiin auttamaan ennaltaehkäisevästi...<br />
<br />
<br />
<br />Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-12020638073386562572013-03-02T02:03:00.000+02:002013-03-02T02:03:40.404+02:00Onnela AlanyaHieman pitää nyt mainostaa ystävien uutta ravintolaa, joka on juuri tänä talvena aukaistu ja joka pikkuhiljaa alkaa olemaan valmis suurta ensi- iltaansa varten, eli tätä uutta tulevaa sesonkia 2013.<br />
<br />
Onnela Alanya on Ceton ja Harunin uusi paikka, eli Seppo ja Harri, useimmille tutuiksi tulleet pojat Heikin Baarista tai Aleksin Baarista.<br />
He saivat kauan haaveilemansa unelman tehtyä ja avasivat oman ravintolan, jolle nimeksi päättivät antaa Onnela Alanya. Uskon että nimi on osuva paikalle, ainakin itse aina tulen hyvälle tuulelle ja tunnen oloni onnelliseksi vieraillessani kyseisessä ravintolassa.<br />
<br />
Tämän ravintolan tiimi on sen verran iloista porukkaa, että uskoisin paikan menestyvän ihan jo heidän vuokseen. Kaiken lisäksi he ovat luvanneet lisätä keittiön listalle joitain turkkilaisia ruokia, mikä on mielestäni positiivista. Harvoissa paikoissa, jos ei lasketa lokantaseja eli paikallisravintoloita, on turisteille tarjota muuta kuin sitä samaa tiettyä ruokalistaa, josta ainakin nämä "kotitekoiset" turkkiruoat puuttuvat.<br />
Ainakin tämän päivän testauksen perusteella ruoka oli erittäin maukasta. .<br />
<br />
Tottahan toki ravintolassa vielä pitää yleisilmettä kohottaa, mutta uskon että tämän sesongin jälkeen jo pojilla on rahkeita tehdä paikan hyväksi enemmän. Nyt kaikki Alanyan kävijät Onnela Alanyaa testaamaan!<br />
<br />
Ja suomipaikkoja kaihtaville voi sen verran todeta, että nimestään huolimatta ravintolaa ei ole kohdennettu vain suomalaisturisteille.<br />
<br />
Niin, ja missä tämä ravintola sitten sijaitsee?<br />
Länsipuolella, 25metrin kadun läheisyydessä.<br />
Entistä Kippis Baaria ja Marco Polo ravintolaa vastapäätä entisen Askon baarin paikalla. Tiistai markkinat ovat lähellä kuten myös Citirim kahvila/leipomo.<br />
<br />
Tervetuloa minunkin puolestani =)<br />
<br />Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-84569039231083712022013-02-20T02:54:00.000+02:002013-02-20T02:56:24.359+02:00Ukkosta ja salamoita!Taas yksi harmaanpuhuva päivä on takana. Lapset nukkuvat kuin tukit, onneksi. Mies pelaa netissä ja kiroilee kun pelit ei mene halutulla tavalla ja minä yliväsyneenä mietin, miksi vielä olen hereillä enkä nukkumassa :)<br />
<br />
Mutta siis ukkostaa, salamoi ja sataa... Ei se minua häiritse, vaikka täällä nuo jyrähdykset ovatkin aina omaa luokkaansa. Toisaalta on ihan mukavaakin näin sadesäällä. Olen aina nauttinut ukkosmyrskyistä jollain lailla. Sateella vain on omat huonot puolensa jotka pidemmän päälle hankaloittaa elämää.<br />
Aamuisin aina kun herää, raottaa silmiään jännittyneenä siitä, paistaako aurinko vai ei... eli päästäänkö pihalle ja saadaanko lämmintä vettä hanasta vai ei... Kuivuuko pyykit nopeasti vai ei...<br />
Miehen kanssa ollaan suunniteltu sellaisen mekanismin ostamista ylös vesitankkiin, että lämmin vesi virtaisi hanasta kuin hanasta olkoon ilma mitä on. Vielä ei olla aikaiseksi saatu. Onneksi kuitenkin on suihkussa lämmitin takaamassa lämpimän veden tulon päivittäin. Mutta tällä hetkellä kun aurinko ei päivällä paista, tietää että hanasta virtaa vain kylmä vesi. <br />
Pyykit kuivuvat kovin hitaasti silloin kun niitä ei ulos parvekkeelle saa aurinkoon kuivumaan. Sisätiloissa kun ei näin vanhassa talossa, missä mekin asustelemme, pyykki kuivu kosteuden vuoksi nopiaan.Tälläkin hetkellä lämmityslaitteet huutavat täysillä makuuhuoneessa ja olohuoneessa, mutta keittiö, eteinen ja kylpyhuone mm. ovat kaikkea muuta kuin lämpöisiä. <br />
Tänään oli täällä vieraana sitten tornaadokin. Niitä näin talvisaikaan silloin tällöin saattaa nähdä. Satoi tuossa viime viikolla rakeitakin parina päivänä.<br />
<br />
Mutta kaikesta sateesta huolimatta pilkahtaa se aurinkokin välillä ja päivisin on jo ilmat välillä melko lämpöisiä. Silloin sitä mennään eikä meinata, pikkuneidit rattaisiin ja teitä tallomaan. Mielenkiintoisinta on ottaa aina uusi reitti ja tutkia mitä kaikki pikkukadut pitävät sisällään. Vaikka itsekin täällä olen kuljeskellut ympäriinsä pian parisenkymmentä vuotta, on aina silti paljon uutta nähtävää. Kävelylenkkien päätteeksi usein istahdetaan sitten teelle uuteen Onnela Alanyaan rupattelemaan päivän kuulumisia omistajien kanssa tai poiketaan marketin kautta kotiin. Kävelylenkkien sijasta saatamme viettää aikaa leikkipuistoissa, joita on tullut pienen ajan sisällä useita. <br />
<br />
Toivotaan nyt että aamuksi sade olisi lakannut, pilvet väistyneet auringon tieltä ja uudet seikkailut odottamassa kulkijaansa =) Nyt öitä teille kaikille, pää ei toimi ja silmät painuu väkisin kiinni! <br />
<br />Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-36969999389726802902013-01-21T15:21:00.001+02:002013-01-21T15:21:06.811+02:00Paluu...Hei, halusin vain tiedottaa, että en ole unohtanut blogiani. Jossain vaiheessa tässä hyvin pian aion taas tarttua härkää sarvista ja kirjoitella kuulumisia täältä Turkin Alanyasta. Viimeinen vuosi on ollut melkoista haipakkaa kahden pienen lapsen kera ja iltaisin kun olen saanut neidot nukkumaan, ei vain ole itsellä enää ollut energiaa edes koneen avaamiseen. Viikon päästä nuorempi neito täyttää sitten vuoden ja kuukauden kuluttua toinen kolme vuotta. Nyt energiaa kuluu lähinnä pienemmän kieltämiseen. ei mennä sinne, ei tehdä tätä jne. Ja tietenkin toinen uskoo ;)<br />
<br />
Sen verran nyt Alanyasta, että tällä hetkellä aurinko paistaa ja asteitakin on viimein melkein 20. Kevääseen päin mennään pikkuhiljaa ja turistikautta kovin täällä jo odotellaan. Tai itse niinkään en, mutta totta kai turismista elantonsa ansaitsevat odottavat sesongin alkua kuin kuuta nousevaa.<br />
<br />
Mutta nyt jaloissa pyörii itkevä,nälkäinen pikkuinen että se on sitten vaan görüsürüz!Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-18320860722114297852012-01-22T00:35:00.000+02:002012-01-22T00:35:55.536+02:00Turkkilaiset miehet ja seurustelusuhteetPitihän jo aikoja sitten kyseisestä aiheesta kirjoittaa, mutta aikaiseksi en vain ole taas saanut... Minulta kun kysyttiin millaisia nuo miehet siellä Turkissa sitten onkaan ylipäänsä. Kysymystä olenkin ahkerasti miettinyt ja pohtinut, mutta mitään suoranaista vastausta en kyllä osaa sanoa. Olen käynyt kyseisestä aiheesta keskustelua niin suomalaisten kuin turkkilaisten naisten kanssa ja lukenut mielipidepalstoja ja voisi näin yleistäen sanoa että kaikki turkkilaiset miehet ovat naistennaurattajia, hyväksikäyttäjiä, pettureita, roistoja ja epäluotettavia naistenhakkaajia. <br />
Mutta jotenkaan en nyt tähän yhdy. <br />
Turkissa miehiä on moneen lähtöön, niin ulkonäöllisesti kuin luonteenpiirteiltään. Se millainen joku sitten on, on vaikeaa mennä suorilta käsin sanomaan, vaan tärkeintä on tutustuminen toiseen. Joskus kyllä tosin jonkun pelkkä olemuskin saa karvat nousemaan pystyyn ja toisinaan sitten taas jostain tyypeistä ei koskaan uskoisi mitään pahaa.<br />
Alanyassa asustelee hyvin laaja kirjo miehiä, jotka ovat lähtöisin ympäri Turkkia. Osa heistä on ollut Alanyassa useamman vuoden, nähneet ja kokeneet turismin kannalta kaiken, kun taas osa heistä on vielä uutuudenviehätyksen pauloissa. Nämä innokkaat "alokkaat" voivat ajoittain olla hyvinkin rasittavia ja päällekäyviä, kun taas "kokeneemmat" miehet osaavat joko itsensä hillitysti tuoda esille tai sitten ovat jo kaiken nähneenä/kokeneena kyllästyneet naisten naurattamiseen. <br />
Osa miehistä etsii tositarkoituksella itselleen elämänkumppania, kun taas osa vain huvittelee ja toiset sitten vievät rahat tai halajavat turistitytön/-naisen helmassa matkustaa ulkomaille paremman elämän toivossa. <br />
<br />
Mutta mistä sitten tunnistaa sen aidon kiintymyksen/rakkauden? Siinäpä kysymys... <br />
Mielestäni parhaiten sen tunnistaa, kun antaa suhteelle aikaa ja pitää silmät avoinna. Hälytysmerkkejä on mielestäni ainakin suuri ikäero, jolloin mies on vielä nuori pojankoltiainen ja nainen huomattavasti vanhempi. Myös hälytyskellot voivat soida silloin kun mies itse ei koskaan tarjoa naiselle ulkona käydessä ruokaa/juomaa vaan odottaa naisen hoitavan maksutyöt. Turkissa kun miehelle on tärkeää olla perheen pää ja elättäjä ja hänelle on suuri kunnia tarjota naiselle omilla, vähäisilläkin rahoillaan vaikkapa vain teen! Tosin tämä ei tarkoita että mies aina on maksumiehenä vaan nainen voi vastavuoroisesti myös tarjota miehelle. Pitää myös varoa, että mies ei käytä hyväksi naisen ihastumista siihen että maksattaisi tällä velkojaan tai miehen kaveriporukan illanviettoja tai miehen shoppailuja. <br />
Toisinaan mies saattaa tarjota aluksi kaiken ja sitten naisen jo palattua kotimaahansa, mies alkaa kyselemään voisiko nainen "lainata" hänelle rahaa kun työtilanne ym. on sillä hetkellä huono. Joskus pienen rahasumman lähettäminen voi olla oikea teko, mutta jos rahan pyytäminen käy toistuvaksi ja rahasummien määrä nousee, on naisen syytä pohtia miehen sitoumuksen aitoutta. <br />
<br />
Olen tästä rahanpyytämisestä ja tyttöjen/naisten naurattamisesta keskustellut myös turkkilaisten miesten kanssa ihan asiallisesti ja kysynyt heiltä, miksi ihmeessä jaksavat pelata useidenkin turistineitojen kanssa samanaikaisesti ja suurin syy tuntuu olevan luottamuspula. Miehet jotka pelaavat naisten kanssa ovat itse saattaneet joutua naisen pelinappulaksi tai vain nähneet miten jotkut turistit "unohtavat" lomansa aikana kotiinjääneen rakkaansa ja pitävät hauskaa paikallisten miesten kanssa. Turistikohteissa nämä molemmin puolin koetut ja nähdyt väärinkäytökset valitettavasti syövät pohjaa myös niiltä mahdollisilta aidoilta suhteilta, mutta onneksi niitäkin aitoja suhteita vielä löytyy. <br />
Parhaimmassa tapauksessa mies on hyvin hellä, huolehtivainen ja romanttinen, mutta ei myöskään pelkää näyttää "huonoja" puoliaan. <br />
<br />
Turkkilainen mies on usein nopea liikkeissään ja välillä hieman pelottavan tuntuisesti kaikki käy hyvin vikkelään. Tavataan, ihastutaan, rakastutaan, muutetaan yhteen, ostetaan kihlat ja mennään naimisiin. Perheen tapaaminen hyvin alkuvaiheessa suhdetta voi tuntua pelottavalta, mutta on itse asiassa suuri kunnia. <br />
Kulttuurien yhteentörmäykseltä ei koskaan aivan täysin voi välttyä, mutta toisen kunnioittaminen suhteessa kuin suhteessa on aina tärkeää ja suhteen edetessä onkin hyvä käydä läpi molemminpuolisesti omia arvomaailmoja ja yrittää sovittaa niitä yhteen, jotta myöhemmiltä suurilta konflikteilta vältyttäisiin.Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-19734762830577309812011-11-25T16:03:00.000+02:002011-11-25T16:03:43.803+02:00Naiset AlanyassaAjattelin jakaa hieman vuosien saatossa tehtyjä huomioitani nuorista turkkilaisista naisista täällä Alanyassa. Monesti ajatellaan, että turkkilaisilla naisilla ei ole oikeuksia ja että miehet alistavat heitä. Naiset ovat kotiäitejä ja -vaimoja, jotka tekevät kaiken niinkuin mies tahtoo. Onhan näitäkin tapauksia pilvin pimein ja riippuen siitä missäpäin Turkissa asustellaan. Mutta paljon naisen asemaan vaikuttaa myös perhe ja sen tavat, mutta myös ystäväpiiri. Huomattavaa myös on se, että nuoret ja nuoret naiset ovat irtautuneet ajan saatossa yhä enemmän perheidensä vanhoillisesta elämäntavasta. <br />
<br />
Oman kokemukseni mukaan, nuoriso viettää yhä enemmän aikaa yhdessä, pojat ja tytöt keskenään. Myös nuorten romanssit eivät enää paljoa eroa länsimaalaisen nuoren seurustelusuhteesta. Nuoret tytöt saattavat avoimesti kävellä käsikädessä rakkaansa kanssa teitä pitkin, pelkäämättä. Kahviloissa näkee paljon nuoria pareja tiukasti toisiinsa kiinniliimautuneena. Välillä halitaan ja pusutellaankin. Nuoret aikuiset myös käyvät viikonloppuisin baareissa ja discoissa tanssimassa ja juomassa. Alkoholi ei ole nuorille tabu. Ei myöskään tytöille. Vaatteet ovat moderneja ja länsimaalaiseen tyyliin "sopivia". Näkee sitä myös huivipäivisiä tyttöjä juhlimassa ja tanssahtelemassa silloin tällöin. <br />
<br />
Omassa tuttavapiirissäni suurin osa nuorista päälle kolmekymppisistä naisista elää elämäänsä kuin kuka tahansa. Heillä on kaikilla oma koti, osalla lapsia, osalla ei. Osa on naimisissa, osa eronneita. Osalla on miesystävä, osa nauttii sinkkuna olosta. Suurin osa näistä naisista työskentelee joko huonekaluliikkeessä, korukaupassa, hotellissa tai ravintolassa. He ansaitsevat siis oman elantonsa ja ovat itsenäisiä. Puheet pyörivät shoppailussa, miehissä, arkipäivän asioissa tai bailauksessa ja tulevessa viikonlopussa. <br />
Monella turkkilaisella naisella on oikeastaan enemmän valtaa ainakin omassa kodissaan kuin me länsimaalaiset usein tulemme ajatelleeksikaan. Nainen on se joka pyörittää usein perhettä, sanelee elämisen ehdot, mutta miestä kunnioitetaan ja miehen egoa pidetään yllä antamalla tälle vaikutelma, että hän on se joka määrää. <br />
Toisaalta myös turkkilainen nainen tuntuu kuulemani perusteella pitävän miehen hieman määräilevästä asenteesta ja mustasukkaisuudesta sekä omistushalusta eri tavalla kuin moni meistä suomalaisnaisista. Tällä tavoin he tuntevat olevansa miehille tärkeitä.Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-47451013827254355682011-11-25T15:11:00.000+02:002011-11-25T15:11:37.596+02:00Talvi AlanyassaNäin tämä taas on jäänyt, kirjoittelu. Nyt päätin ottaa iisisti ja kirjoitella taas kuulumisia. Talvi on siis tullut tännekin. Päivisin vielä aurinko paistaa lämpimästi, mutta illat ovat jo viileitä, osittain jopa kylmiä. Elämä täällä Alanyassa on rauhoittunut suurimman turistimassan lähdettyä. <br />
Tällä hetkellä turistit ovat lähinnä vanhempaa ikäpolvea, jotka ovat tulleet muutamaksi kuukaudeksi talvea pakoon kotimaastaan. Nämä ikäihmiset istuvat päivisin hotellien ravintoloissa tai kadunvarsien kahviloissa, urheimmat jopa viettävät päivänsä rannalla uiden ja aurinko ottaen. On myös muutamia perheitä ja nuoria "mökkiläisiä", jotka ovat tulleet nauttimaan leppoisaa lomaa loma-asunnoilleen. <br />
Osa hotelleista ja ravintoloista ovat sulkeneet ovensa talvikauden ajaksi ja jokavuotiset rakennustyöt/korjaukset ympäri Alanyaa ovat alkaneet. <br />
<br />
Yleisesti talvikaudella miehet viettävät aikaansa pelaten ja naiset kutoen. <br />
Meidän päivämme yleensä kuluvat rantatietä kävellen, lasten leikkipuistoissa tai Alanyum ostoskeskuksessa. Illemmalla oleskelemme kotosalla tai vietämme aikaamme miehen serkun luona. Joskus kesän hektisen menon jäljiltä, tuntuu että aika käy tylsäksi, mutta toisaalta taas on tämä juuri sitä normaalia elämää. josta pitää osata vaan nauttia. Itse nautin pienistä asioista, kuten lämmöstä ja kauniista maisemista. Välillä voisin tuijottaa taivasta ihan vaan tuntíkausia, niin kaunis kuin se onkaan.Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-63201357077755182272011-09-18T01:54:00.000+03:002011-09-18T01:54:26.606+03:00Haikean suloiset tunnelmatHyvästien jättäminen... <br />
Ei ole helppoa, mutta joskus niinkin on vain aika tehdä. On kyse sitten läheisen menetyksestä tai muusta lähdöstä. Tällä kertaa hyvästelyjen takana on ystävät, jotka melkein kuuden viikon jälkeen lähtivät takaisin koti - Suomeen. Muutama viikko siinä asusteltiin sulassa sovussa saman katon alla ja huomenna taas kun herää, tajuaa että eihän siellä vierashuoneessa kukaan enää nuku... Vielä kun odotukset oli korkealla, että ehkä kuitenkin eräs ystävä päättää viihtyä seurassamme edes viikon verran eteenpäin. Ei kuitenkaan toiveet toteutuneet tällä kertaa. Orpo olo siinä tulee, mutta onneksi elämä kantaa eteenpäin ja tuo taas uusia ilon ja onnen hetkiä jälleennäkemisten yhteydessä. <br />
Huomenaamulla sitä on taas rakkaita ihmisiä kotimaasta ympärillä. <br />
<br />
Alanyassa syksy tekee tuloaan, mutta hitaasti. Illat ovat jo selvästi "vilpoisempia" ja aurinko laskeutuu myös täällä entistä aikaisemmin. Osaltaan kesän päättymisen ajatteleminen tuo helpotuksen, toisaalta taas harmistuksen. Lämpöä täältä ei kuitenkaan puutu, edes talvella. Kaupunki elää yhä paikoin täysillä, paikoin syksyn tulon ja sesongin huippukauden hiipumisen voi jo aistia ja tuntea. Itse toisaalta odotan jo syksyn ja talven tuloa, jolloin kaupunki palautuu "normaaliin" elämään ja turistivouhotus hiljentyy. Elämä palaa taas uomilleen ja ihmiset rentoutuvat... Kesää muistellaan taas hymyssä suin. Ah sitä ihanuutta. <br />
<br />
Toivotan nyt hyvää kotimatkaa lähteville, tervetuloa tuleville ja hyviä öitä kaikille!Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-78865591894836857882011-07-19T01:01:00.000+03:002011-07-19T01:01:49.186+03:00Sitä sun tätäSiitä on niin kauan kun olen viimeksi kirjoitellut, että... No nyt päätin vihdoinkin järjestää aikaa muutaman rivin rustaamiseen. Häistä taas tultiin hetki sitten ja sain neitokaisen nukahtamaan. Nyt saan itse hetken hengähtää ja nautiskella viimeisistä Suomen tuliaisista, joita runsas viikko sitten mukanani Alanyaan kannoin. Tarkoitus oli kyllä että mies saa Suomen suklaista nauttia, mutta omaan napaan on tainnut suurimmaksi osaksi Kismetit sun muut päätyä... <br />
Niin tosiaan, parin ja puolen viikon loma Suomessa päättyi jokin aika sitten ja takaisin Alanyaan lennettiin kera serkku-tytön. Viikko siinä sitten vierähti itselläkin vielä lomaillessa, kun otimme halvemmaksi käyneen pakettimatkan pelkkien lentojen sijasta. Hotelli sisältyi matkan hintaan ja siitä sitten otimme kaiken hyödyn irti. Joka aamu herättyämme suuntasimme Kleopatra Towerin uima-altaalle ja vietimme hotellilla aikaa aina alkuiltaan asti. Ruskettuakin taidettiin ainakin jonkin verran. <br />
Muutoinkin oli ihanaa kun ei tarvinnut kotona ruokaa väsätä vaan ruokailut hoituivat milloin missäkin ravintolassa. Paras ateria oli kyllä viikon aikana Bombay chicken Damlatasissa sijaitsevassa Musti- hotellin ravintolassa. Suosittelen ehdottomasti kaikille, jotka Alanyaan ovat suuntaamassa ja joille kanaruoka maittaa. Toinen bravuuri olikin sitten Old Istanbul Steak Housen liha Fajitas. Istanbulissa ruoka on aina takuuvarmasti hyvää ja annokset valtavia. Meno paikassa on nuorekasta ja nostattaa hymyn varmasti kaikkien käviöiden huulille. Alkuillan aloittelupaikkaa etsiville tämä ravintola on must, siellä kun on halvat oluet ja muutenkin alkoholipitoiset juomat. Kaiken lisäksi paikka on lähellä sataman baareja ja discoja. <br />
Itsekin pääsin viikon aikana yhtenä iltana hummaamaan, kun lapsenvahti järjestyi. Kiva oli olla liikenteessä ja katsastaa taas meno Carismassa, Robin Hoodissa ja jopa James Deanissa. James Dean oli verrattain hiljaisempi ainakin sinä iltana, mitä tulee muihin paikkoihin, mutta musiikki oli yhtä hyvää kuin ennenkin. Kiva piristys oli kuulla hieman vanhempia hittejä kaikkien nykylistahittien sijaan. Robin Hoodissa taas sai ulkosalla nauttia vesisumuttimien viilentävästä vaikutuksesta ja ystävien kanssa jutustelusta, koska muualla keskustelu oli aika ajoin vaikeaa musiikin pauhatessa. Toisessa kerroksessa Robin Hoodissa soi nykyään hollantilaisen dj:n tarjoilema R&B. Ei paha, sanon minä.<br />
Carismassa listahitit pauhasi lujempaakin lujempaa, mutta mitäs sen väliä kun saa nauttia kadun varrella ihmisvilinästä ja pongailla jos jonkinmoista pukeutumis-, kävely- tai käyttäytymistyyliä.<br />
<br />
Turisteja täällä piisaa. Ilokseni olen huomannut tänä kesänä, että skandinaaveja tuntuu olevan melko lailla. Myös hollantilaisia, jonkin verran engelsmanneja ja saksalaisia olen myös katukuvasta pongaillut. Venäläisiä tuntuu olevan ehkä jonkin verran edellisvuosiin verrattuna vähemmän ja virolaisia sitten taas enemmän. Kuitenkin, useiden eri kielten sorina täyttää kadut myös tänä vuonna. <br />
Kuuma on ja hiki virtaa. Tosin nyt tähänkin kuumuuteen on jo tainnut jotensakin tottua, sillä täällä istun nytkin ilman että ilmastointi olisi päällä. Eikä muuten ole hiki. Päivisin ei kyllä ilman ilmastointia pärjää! <br />
<br />
Mutta eiköhän tässä tullut jo muutama rivi taas rustattua ja nyt voisi painella nukkumaan. Yritän kovin ehtiä useammin taas päivittämään blogiani ja kertomaan Alanyan tapahtumista. Hyvää yötä kaikille!Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-76149604731518409872011-03-02T18:26:00.000+02:002011-03-02T18:26:14.967+02:00AurinkoaVihdoin sateet ovat väistyneet auringon tieltä, uskoisin. Parisen päivää loppuviikosta satoi kaatamalla, mutta nyt aurinko paistaa lämpimästi ja tänään tuntui jopa itseasiassa olevan paikkapaikoin hieman jo kuuma neuletakki päällä! Turisteja on tullut lisää, suurin osa yhä iäkkäämpiä rouvia ja herroja, mutta myös perheitä olen bongaillut siellä sun täällä. Kahvilat täyttyvät niin turisteista kuin paikallisistakin ja turkkilaiset miehet ovat jalkautuneet paikallisiin kahviloihin pelailemaan korttia tai okeyta, tupakkia ja teetä siemaillen. <br />
Hotellit, ravintolat ja kaupat ovat valmistautumassa kesän turistikauteen ja vasaran pauke sekä hitsausäänet ovat arkipäivää joka puolella kaupunkia.<br />
<br />
Heikin baarin faneille tiedoksi että paikka avautuu kuulemani mukaan 14.päivä tätä kuuta eli vajaan kahden viikon päästä.<br />
Tänään siitä ohitse kävellessäni huomasin, että tien toiselle puolelle ollaan avaamassa todennäköisemmin Deturin toimistoa. Ainakin liikehuoneiston yläpuolelle oli tullut Deturin logo... <br />
<br />
Kävelinpä tänään 25metrin katua pitkin ja ihanaa oli kun kukaan ei perään huudellut. Takaisin kotiin tullessa kävelin pitkin Atatürkin katua, eli pääkatua ja pitihän se arvata, että siellä jo innokkaimmat kauppiaat turisteja pongailevat. Oma saldo tänään oli yksi "Merhaba", yksi "Hey there! Germany?!?" ja yksi "Hello hello"...<br />
Joskus täällä on rasittavaa kuljeskella yksinään kun kaikki aina huutelee. Pitäisi olla mukana aina kyltti jossa lukisi, "Hei hei, minä asun täällä. Olen vain kävelyllä. Mitään en osta!" <br />
<br />
Mitäs tänne muuta, meidän neiti täytti vuoden ja muutamaa päivää myöhemmin lähti vihdoin kävelemään omatoimisesti. Nyt sitten odotellaan alahampaita, jotka melkein ovat jo puhjenneet ja ylähampaita, jotka kovasti tekevät tuloaan. Unettomia öitä siis... <br />
Suomeen olisi taas suunta lauantaina. Kuuden viikon pyörähdys tehdään Suomessa ja sitten taas takaisin kera vanhempien, serkun ja tädin =)Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-42494102155471400712011-02-12T14:32:00.000+02:002011-02-12T14:32:56.082+02:00SairasteluaNo niin, taas jaksaa kirjoitella. <br />
Täällä ollaan oltu kipeänä hyvän aikaa, nyt jo pikkuhiljaa olo alkaa onneksi helpottamaan. Ensiksi meidän pikkuneiti sai flunssan, joka kestikin sitten 16päivää ja tulihan se flunssa sitten tietty äidillekin. Itsellä vain flunssan lisäksi iski vatsainfluenssa ja jouduin sairaalassa käymään. Minut sitten laitettiin tiputukseen neljäksi tunniksi jonka jälkeen kotiin potemaan ja lääkkeitä nappailemaan. Yhä edelleen saa niistellä itsensä kipeäksi ja yskiä keuhkot pihalle, mutta kait se päivä sieltä vielä koittaa, jolloin ei tarvitse enää sairastaa! <br />
<br />
Mitäs sitten tänne muuta, kevät tekee tuloaan hitaasti mutta varmasti. Yhä on hetkittäin kylmä, mutta päivisin sentään jo aurinko lämmittää mukavasti. Turistit ovat rohkeasti uskaltautuneet jo mereen uimaan ja rannalle aurinkoa ottamaan bikineissään ja uimapuvuissaan. Itse kyllä uskollisesti kuljen takki päällä päiväsaikaankin illasta nyt puhumattakaan. Illat ovat viiden jälkeen melko viileitä. <br />
<br />
Uudet ikkunat ja parvekkeen ovi on nyt asennettu makuuhuoneeseen, kiitos rakkaan ystäväni, joka mahdollisti tämän maksamalla vanhoja velkoja takaisin =) Uudet verhot tuli samalla hankittua makkariin vanhojen tilalle ja keittiöön niin ikään. Vessaremontti on suunnitelmissa ja itse asiassa olemme jo turkkilaisen vessan korjausta aloittaneet. Reikä lattiassa on peitetty, uusi lattia laitettu ja tarkoituksena oli siirtää kylpyhuoneesta vanha vessapytty, mutta päätimme odottaa hetken, kerätä hieman rahaa säästöön ja ostaa kokonaan uuden pytyn myöhemmin keväällä. Kylpyhuoneremontti kokonaisuudessaan sitten olisi vuorossa joskus syksyn aikoihin. Nyt siellä jouduttiin tekemään hieman remppaa, kun putket vuotivat ja vesi valui anoppilan puolelle makkariin. <br />
Olohuoneen laajennus on myös listalla, kyseltiin jo hieman hintoja ja tehtiin suunnitelmia laajennuksen varalle. Laminaattilattiat pitäisi myös laitattaa... Paljon siis on kunnostusta edessä ja siksi meidän suunnitelmat Istanbulin lomasta meni hieman mönkään. Piti nimittäin lähteä muutamaksi päiväksi tässä kuun alkupuolella Istanbuliin ystäviä moikkaamaan ja shoppailemaan, mutta se reissu sai nyt siirtyä myöhempään ajankohtaan. <br />
<br />
Nyt odotellaan kuun loppupuolta saapuvaksi, jolloin meidän neitokainen täyttää tasan vuoden. Aika lentää siivillä! Vielä ei kävellä, vaikka yritystä onkin ja puita pitkin mennään jo vauhdilla. Kiipeily sen sijaan on nyt in. Ja höpötetään sitten niin kovin =)<br />
<br />
Nyt poistun ja palaan takaisin mahdollisimman pian kertomaan mitä muuta Alanyaan kuuluu.Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-76247360284808064642011-01-17T17:41:00.000+02:002011-01-17T17:41:56.454+02:00Kevään tuntua talven keskelläPitkästä aikaa palaillaan taas kirjoittelujen pariin. Aika on vierähtänyt kuin siivillä ja syksy vaihtunut talveen. Suomessa tuli vietettyä parisen kuukautta ja nyt uudeksi vuodeksi takaisin taas Alanyaan. <br />
Suomessa vietetty aika oli antoisa ja kerrankin sai nauttia kunnon talvesta pakkasineen kaikkineen.<br />
<br />
Täällä Alanyassa alkaa jo pikkuhiljaa päivisin olemaan kevään tuntua ilmassa, ja vihdoinkin sadepilvet ovat siirtyneet auringon tieltä. Päivisin on jo sen verran lämmin, että takkia ei tarvitse aina päälleen laittaa ja jokunen päivä sitten lämpömittari näytti lukemaa +23 vielä kuuden aikaa illalla. Kyllä silti iltaisin auringon laskettua on vielä lämpimästi puettava päälle, talvitakki ja hanskat ovat hyvät varusteet ja tietenkin pikkuneidillä myös pipo. <br />
Kosteus kun saa ilman tuntumaan huomattavasti kylmemmältä. Sisätiloissa on pakko olla jonkinmoinen lämmitys, muuten saa varmasti palella! Yleisin lämmityskeino on puulämmitteinen "uuni" soba. Se asetetaan talveksi yleisemmin olohuoneeseen, jonka ansiosta koti pysyy mukavan lämpimänä. Itselle ei sobaa ole tullut hankittua, vaan ilmastointilaitteen lämmitystä käytetään ja odotetaan kauhulla seuraavaa sähkölaskua!<br />
<br />
Tulimme Alanyaan Istanbulin kautta, sillä suoria lentoja Antalyaan ei tähän aikaan vuodesta Suomesta käsin tehdä. Lensimme Turkish Airlinesilla molemmat lennot, Istanbuliin ja Antalyaan, joten laukut tulivat onneksi suoraan perille Antalyaan. Muutoin matka alkoi hieman kurjissa tunnelmissa, sillä pikkuneidillä oli noussut kuume ja automatkalla Helsinki-Vantaalle neiti oksenteli muutamaan otteeseen, kuin myös lennolla Istanbuliin. Kuume tuntui vain nousevan ja iholle muodostui punaisia pikku pilkkuja. Oliko sitten kuumeen auheuttama reaktio vai vauvarokko kenties, sitä en osaa sanoa, mutta kolme päivää meni sitten pikkuneidin sairastaessa ja seuraavat kaksi päivää sairastin minä. Mutta onneksi niistä sairasteluista sitten päästiin. <br />
<br />
Ihan mukavasti ollaan jo kotiuduttu taas tänne, vaikka välillä sitä kaipaakin Suomen lämpöisiä sisätiloja ja lämmintä vettä. Meillä kun täällä Alanyan kodissa on katolla vesitankki, jossa vesi sitten lämpenee auringon paistaessa. Sateisina päivinä ei lämmintä vettä niin ole saatavilla. Suihkussa onneksi on erillinen lämmitin, jonka avulla saadaan aina lämmintä vettä, mutta kylmällä vedellä astioiden tiskaus ei kyllä ole mitään herkkua. Sainkin tuossa jokin aika sitten kädet täyteen kipeitä rakkuloita, tiskatessani jääkylmällä vedellä astioita. Olenkin nyt harkinnut vakavasti astiapesukoneen ostoa.<br />
Aina vaan olisi jotain hankintoja, kunhan vain olisi rahaa =)Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-15185774141847687962010-09-25T01:59:00.001+03:002010-09-25T02:00:13.986+03:00Alanya ja Heikin BaariOli ihan pakko kirjoittaa Heikin Baarista, kun tuossa edellispäivänä googlettaessani Alanyasta juttuja ihan omaksi huvikseni, huomasin taas kuinka suosittu keskustelunaihe tuo kyseinen baari keskustelupalstoilla on.<br />
<br />
Itse olen ensimmäisellä lomamatkallamme asunut hotellissa aivan Heikkilän vieressä, tuolloin tosin Heikin Baaria ei ollut olemassa vaan kyseinen paikka oli Dino´s restaurant. <br />
Kului vuosia ennenkuin taas kävin kyseisessä paikassa ja silloin ravintola oli jo muuttunut suomalaisten suosimaksi karaokebaariksi. <br />
<br />
Heikin Baarihan on kuuluisa siitä, että siellä palvelu pelaa suomenkielellä, omistaja Heikki on asunut vuosia Suomessa pienestä lähtien ja kahvi on aina takuuvarmasti Juhla Mokkaa tai ainakin suomalaista merkkiä. Kaikki halukkaat pääsevät laulamaan karaokea suomeksi joka päivä. <br />
<br />
Tämä kyseinen baari tuntuu olevan innoittajana monien ja taas monien keskustelupalstojen lukijoiden kommentteihin. Niin hyviä kuin huonoja mielipiteitä tuntuu riittävän, puolesta ja vastaan. Enimmäkseen kiistellään siitä, onko hienoa vai tyhmää istua lomallansa Suomi-baarissa ulkomailla. Toinen kova puheenaihe on tietysti ne ihanat/inhottavat baarin pojat sekä paikan ruokalista. <br />
<br />
Itse olen yleensä kaihtanut lomalla suomalaisuutta ja paikkoja, jossa suomalaisia saattaa nähdä. Olen kuitenkin aina seurannut innolla suomalaisten käytöstä lomamatkoilla, miten he pukeutuvat, miten puhuvat, miten käyttäytyvät jne. Heikin Baarissa tätä kaikkea voi ilolla ja kauhulla seurata. <br />
Nyt paikka on yksi kantapaikoistamme, sillä ravintola on lähellä kotiamme, sinne on mukava piipahtaa kahville, jos oma keitin on ollut rikki tai kahvi loppu. Siellä olen myös saanut seurata suomikanavia ja suosikkisarjojani, joita en muuten täällä pystyisi katsomaan. Netin kautta kun ei läheskään kaikkia ohjelmia näe. Paikka on myös suosittu monien ystävieni ja tuttujeni piirissä, joten sinne on helppo suunnistaa kavereita moikkaamaan. Näin ainakin suomalaisena ulkomailla pidemmän aikaa oleskelleella on mukavaa välillä käydä hakemassa suomi-vaikutteita. <br />
<br />
Ruoka on kiistanalainen aihe keskusteluissa ja itsekin olen joutunut valitettavasti toteamaan useammin kuin kerran, että kokki ei ihan parhaassa terässä ole ehkä ollut sinä päivänä. Kuitenkin padat ja kanakeitto vievät aina pisteet kotiin ja kanaleike on useimmiten ollut suussasulavaa. Pihvin teko ei kokilla aivan ole hallussa, joten pihvit siis syön mieluummin muualla. <br />
<br />
Se miksi jotkut istuvat lomallaan Heikkilässä on varmasti paikan yleistunnelma. Siellä on viihtyisää ja leppoinen meininki. Suomen kieli on pelastus monelle englantia taitamattomalle ja sieltä löytyy samanhenkistä seuraa sekä uusia tuttavuuksia suomalaisten kesken. En lyö lyttyyn niitä, jotka ehdottomasti välttävät kaikkea mikä liittyy omaan kotimaahan lomamatkallaan, ymmärrän kyllä hyvin heitä, mutta en ymmärrä kritiikkiä, jota monet viljelevät toisille, suomi-ilmiöitä kaipaaville. Eihän se tarkoita että nämä ihmiset, jotka lomallaan Heikin Baarissa käyvät, tee muuta kuin siellä istuvat. Kyllä siitä huolimatta paikallinen kulttuuri ja kaupunki voivat tulla tutuiksi. Tuskinpa monikaan lomamatkalleen tullut turisti sentään 24/7 kyseisessä paikassa istu. Tai sitten pitää olla melko hupsu ;) <br />
<br />
Niin ja sitten niistä pojista. Heikin Baarin skaala on kirjava, vaikka työntekijöitä ei loppujen lopuksi ole niin paljoa. On hassua, ihanaa, mukavaa, söpöä, iljettävää tai ärsyttävää sekä tyrkkyä. Vähän riippuu turistista ja hänen luonteestaan mikä uppoaa. Itselläkin joskus menee hermo tiettyihin tyyppeihin. Yleisesti ottaen Heikkilässä saa rauhassa nauttia olostaan ja vain olla jos haluaa. Haluat sitten hauskuuttelua tai vähän vakavempaa keskustelua, on se mahdollista. Yleensä ainakin. Yleisesti pojat tuntuvat ymmärtävän asiakkaiden eri tarpeet ja huomaavat miten kukin asiakas pitää milloinkin ottaa vastaan. Tosin on joskus asia toisinkin. Onhan se niin, että useat tytöt ovat ihastuneet poikiin ja lopulta pettyneet enemmän tai vähemmän. Pojat ovat hauskoja ja hurmaavia, joskus vilpittömästi, joskus väkisin, näin kaikkialla missä turismista puhutaan. Kuitenkin Alanya on turismin keskus, jossa kesällä melkein kaikki tekevät töitä rahan eteen pitkää päivää. Silloin on jaksettava hymyillä ja kerrottava vitsejä sekä hurmata asiakkaita. Hurmauksella en nyt tarkoita sitä, että saadaan tyttö illan päätteeksi mukaan, vaikka sitäkin tapahtuu. Lähinnä tarkoitan sitä, että saadaan asiakas viihtymään ikään tai sukupuoleen katsomatta. Se on tärkeää ja siinä Heikkilän pojat suurimmaksi osaksi onnistuvat ja siinä on juuri mielestäni se suuri menestyksen salaisuus. <br />
<br />
Mutta nyt kello rientää ja minun on aika painaa pääni tyynyyn sekä vaipua untenmaille.Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-46640475781560987782010-09-24T16:24:00.000+03:002010-09-24T16:24:38.258+03:00Sitä sun tätäTaas on ollut kiireistä, joten en ole kerinnyt kirjoittelemaan... Nyt pikkuneiti nukkuu, mies on töissä ja kone on vapaana, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni.<br />
<br />
Kipeenä tässä on nyt oltu, flunssassa kolmisen päivää. Vihdoin alkaa olo jo hieman paremmalta onneksi tuntumaan, kun muina päivinä on veto ollut ihan poissa. Flunssasta huolimatta olen touhuillut sitä sun tätä ja hermoillut keittiöremontin vuoksi, koska vieläkään ei keittiö ole aivan valmis. Edellispäivänä työmies tuli viimeistelemään keittiöremppaa eli laittamaan kaakelit seinään... Kahden tunnin aherruksen jälkeen seinästä oli puolet valmiina (eikä kaakeloitava pinta--ala ole kovinkaan suuri) ja kaiken lisäksi laatta oli aivan väärä!!! Hermot meni jo siinä kohtaa, mutta eilen sitten vasta menikin, kun uusia laattoja käytiin katsomassa liikkeessä ja vaikka kuinka selostettiin millaista laattaa halutaan, ei viesti tuntunut menevän millään läpi. Vihdoin puolentunnin selonteon jälkeen pääsimme liikkeessä osastolle, jossa oli oikeanlaista laattaa. Sieltä sitten valitsimme mieheni kanssa jonkinlaisen laatan jonka kuvittelemme nyt istuvan keittiön värimaailmaan. <br />
Tänään sitten miehen joka laatat asentaa, piti tulla kahden maissa. No kello on kohta puoli viisi, eikä miehestä mitään tietoa! Soitin miehelleni töihin, että soittaa työnjohtajalle ja käskee hänen lähettää joku toinen mies hoitamaan asian kotiin. Ei tuosta tule mitään, kun kyseinen remppaherra on ollut jo noin viitisen kertaa myöhässä tai ei ole tullut ollenkaan silloin kun on pitänyt. Kun sitten on tullut, on puhelimestaan huudattanut musiikkia täysillä ja työ edistynyt hitaasti. Onneksi muut työmiehet sentään ovat omat hommansa hoitaneet ripeään tahtiin, muuten ei meidän keittiö olisi valmiina vielä ensi kesänäkään!!!<br />
<br />
Mutta se siitä remontista tällä erää, ettei verenpaine ihan pilviin asti nouse tässä selostaessa...<br />
Häät muuten menivät kivoissa merkeissä. Menimme sen verran myöhään paikalle, että säästyin kuulemasta pahimpia juoruja ja sain vain nauttia mukavien ihmisten seurasta ja hieman jopa itsekin tanssahdella. Täytyy vielä sanoa, että häihin eksyneet pyörätuolituristit hoitajineen piristivät iltaani entisestään, kun liittyivät tanssilattialle häävieraiden seuraan tanssahtelemaan ja "hienohelma" morsian siinä äitinsä kanssa nokat nyrpällään katselivat muiden ilonpitoa. Turkkilaiset häät kun ovat tunnettuja siitä, että joukkoon voi liittyä melkeinpä kuka vaan halukas. <br />
<br />
Pyykkikone se siellä pysähtyi, joten lopettelen tältä erää, mutta tulen pian takaisin jatkamaan juttua!Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6753073251397400699.post-80512401538886257932010-09-14T00:34:00.000+03:002010-09-14T00:34:27.261+03:00Elämää...Tänään on satanut pariin otteeseen ja nyt ilma on ihanan raikas. Ei ole kuuma ei. Ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin ei edes pikkuneidille tarvi ilmastointia laittaa päälle. <br />
Huomenna sitten pitäisi remontti olla valmis. Paastokauden päättänyt juhla kun sotki aikatauluja hieman. No mutta jo näyttää ihan erilaiselta meitin keittiössä. Tilaa on ja niin paljon mukavempaa olla. Nyt vielä pikkuhiljaa sitten siivousten jälkeen kun saisi vielä sisustelut loppuun niin...<br />
<br />
Viikko taas vierähti nopiaan. Vanhemmat ja rakas serkkukulta, joka päätti tehdä yllätysvierailun iloksemme, lähtivät lauantaina. Olo on hieman taas orpo ja kyllä ihan kyyneleet vierähtivät silmiin bussin lähtiessä liikkeelle ja meidän jäädessä hotellin edustalle heiluttamaan. Mieheni sitten päätti piristää päivääni viemällä minut läheiseen kahvilaan herkuttelemaan. Kyllähän se suklaavanukas ja pala juustokakkua hieman piristi sekä muutamat pelit Damage peliä Photo Playllä. <br />
<br />
Nyt täytyisi vihdoin ja viimein päästä kampaajalle, sinne menoa kun tässä olen suunnitellut jo koko kesän. Loppuviikosta on serkun häät tiedossa ja olisi se ihan mukavaa että hieman olisi jotain piristystä itsellekin näin syksyksi vaikka sitten uuden hiustyylin muodossa. <br />
Tosiaan häät on sitten serkkutytöllä edessä, siis mieheni serkulla ja se taas merkitsee uutta paria tuntista kovassa melussa, tanssimista katsellen. HUOH!! No, kuten jo aikaisemmin olen maininnut, on näissä häissä se hyvä puoli, että sukulaissuhteita tulee hoidettua ja samalla mielenkiinnolla seurattua. Suurena puheenaiheena varmasti siellä ainakin tulee olemaan erään serkun päätös ottaa huivi pois sekä itselle rakkaimman sukulaistytön sairastuminen ja tuleva avioero... Ajatuskin saa jo ihokarvani nousemaan pystyyn, joten toivon vaan välttyväni kuulemasta noita kommentteja.<br />
<br />
Neiti se taas vaan kasvaa silmissä. Ensimmäisiä sanantapaisia voi jo hahmotella ja aivan selvästi on sieltä äänteiden joukosta havaittavissa ollut jo "äiti" "isi" "gel"(tule) ja "bir"(yksi) sekä muutama muu sanantapainen. On sitten omaa mielikuvituksen tuotetta tai totta, niin hauskaa on kuulostella neidin pulputusta. Tällä hetkellä odottelen innolla, että saamme pikkuneidin valokuvat haettua valokuvaamosta. Baba-anne kun oli siellä tytön kanssa ollut puolivuotiskuvassa ja ihania kuvia tulikin. Olen siis kuvat jo nähnyt, mutta itselleni en niitä ole vielä päässyt hakemaan. Nyt valokuvien lisäksi odotellaan ala-etuhampaan tuloa innolla. Siellä jo hieman se hammas kun pikistää ja myös tuntuu. Toinen <br />
Neiti on muuten eilisestä lähtien oppinut "vilkuttamaan" ja mikäs sen mielekkäämpää nyt onkaan kuin ihmetellä omaa kädenheilutusta.Kelebek79http://www.blogger.com/profile/09996508432292456001noreply@blogger.com0